Sukukirjat

Pertti Aho: Ylivieskan Järvelät

Aila Autio: Vieskojen Autiot

Raution Typpöjen sukukirjaJuurikoski: ylivieskalainen kantatalo


Sukukirjat

Näillä sivuilla esittelemme ylivieskalaisia sukuja käsitteleviä teoksia. Teokset on esitelty aikajärjestyksessä uusimmasta vanhimpaan, kuitenkin niin, että samaa sukua koskevat teokset ovat peräkkäin. Nyt alkuun esittelyssä on 2000-luvulla ilmestyneitä sukukirjoja, mutta sivuille tulee myös vanhempia julkaisuja.

Tietoja Ylivieskan asutuksesta ja suvuista löytyy myös KirjastoVirman sivuilta.

Ilpo Kojola: Ruotusotilaat Kala- ja Pyhäjokilaaksoissa 1733-1809

Ilpo Kojola: Ruotusotilaat Kala- ja Pyhäjokilaaksoissa 1733–1809

Kalajokilaakson Kotiseutuliitto ry ja Pyhäjokialueen Kotiseutuliitto ry, 2015, 694 s. ISBN 978-952-93-6069-7

Ruotujakolaitos ulotettiin Pohjanmaalle vuonna 1733. Kala- ja Pyhäjokilaaksojen 142 ruodussa palveli vuosina 1733–1809 lähes 1000 ruotusotilasta. Keitä he olivat ja mistä he tulivat? Miten he asuivat ja mitä heille tapahtui sotilaspestin jälkeen? Perheineen ruotusotilaat kytkeytyivät liki kaikkiin alueen taloihin ja sukuihin. Aika ajoin kruunu marssitti sotilaansa ”ulos maakunnasta” – milloin sotiin, milloin linnoitustöihin. Väliajat ruotusotilas viljeli sotilastorppaansa.

Kirja vie sota- ja paikallishistorian yksittäisen ruotusotilaan tasolle Ruotsin vallan lopulla.

(Takakansiteksti)

Sivut 75–651: Yksityiskohtainen luettelo ruotusotilaista päällystöstä miehistöön.

Pertti Aho: Ylivieskan Järvelät

Pertti Aho: Ylivieskan Järvelät

Kustantaja Pertti Aho, 2015 (Kirjapaino Kuki Ky) 369 s. ISBN 978-952-93-4718-6

Järvelän suvun kantavanhemmat ovat Antti Antinpoika Järvelä ent. Koskela ja hänen kaksi vaimoaan Susanna Juhontytär Haapasaari ja Kaisa Matintytär Vähäsarja. Antti oli syntynyt Alavieskassa 1756 ja kuoli Ylivieskassa 1810. Susanna oli myös Alavieskasta, syntynyt 1755 ja kuoli 1786. Antin toinen puoliso oli kotoisin Nivalasta ja syntynyt 1763. Hän kuoli Ylivieskassa 1822. Antti muutti Ylivieskan Järvelään Alavieskan Koskelasta vuonna 1799. Hän oli talollinen, rakennusmestari, kirkkorakennusmestari ja kirkkoväärti. Antti Järvelällä oli kahden puolisonsa kanssaan neljätoista (14) lasta, joista kahdeksan eli aikuiseksi. (Ote sivulta 5.)

Järvelän sukuun liittyviä muita tutkimuksia:

  • Olavi Niemelä: Pyörteen suku Kalajoen Tyngällä, 2005 (Pyörteen suku; Niilo Koskela)
  • Olavi Niemelä: Elias Niemelän suku Ylivieskan Niemelänkylästä [Eliaksen timpurit], 2003 (Hakalan suku; Israel Järvelä)
  • Eila Lahti: Kelohonka kertoo Antti Antinpojan tarinan, 2009 (historiallinen romaani Antti Järvelästä)

Etukannen kuva: Järvelä kesällä 1960. Valkoisen talon omisti Erkki Järvelä, punaisessa asuivat Joonas ja Hannes Järvelä. Punainen rakennus on siirretty 1970-luvulla museoksi Ylivieskan Puuhkalaan. Aitta vuodelta 1783. Kuvassa Joonas Järvelän omistama ruuna Jehu. Kuva Matti Melantie, Ylivieskan kaupungin arkisto, Matti Melantien arkisto. (Kuvateksti s. 25.)

Aila Autio: Vieskojen Autiot

Aila Autio: Vieskojen Autiot 1500–2013

Kustantaja Aila Autio, 2014 (Kirjapaino, Saarijärven Offset Oy) 512 s. ISBN 978-952-03-4271-6

Suku- ja talohistoriaa Alavieskasta ja Ylivieskasta. Taidokkaita puurakentajia monessa sukupolvessa. Kirjassa selviää kuinka laajalle ja monilukuiseksi on levinnyt Alavieskan ahkera väki useiden sukupolvien aikana 1500-luvulta lähtien. (Takakansiteksti)

Teoksen takakannessa kuva hirsityömaalta. Etukannen kuvassa Sorvarin piha-aitta.

Aution suvun esi-isä Niilo Pekanpoika Mikkola on lähtöisin Alavieskan Mikkolasta. Puoliso Maria Matintyttärestä puuttuu tietoja, koska isännät omistivat aina tilan. He olivat Mikkolassa isäntinä vuoteen 1741, jolloin muuttivat Ylivieskaan Sipilä-Kallion tilalle presidentti Kyösti Kallion (Kontio) syntymäkodin naapuriin. Alavieskassa Mikkolassa heille syntyi 6 lasta ja Ylivieskassa kaksi lisää. – – Niilo Pekanpojan isännyyden aikana Mikkolaan rakennettiin kaikki uudet rakennukset, myös navetta, talli ja riihi. Taloa on sen jälkeen suurennettu ja se on vielä nykyisellä paikallaan. (Ote luvusta Juuret s. 17.)

Aila Autio: Vieskojen Autiot, takakansi

Raution typpöjen sukukirja

Raution Typpöjen sukukirja

Kustantaja Raution Typpöjen sukuseura, 2014 (Keuruu : Keuruskopio) 1212 s. + 1 CD-levy. [Tutkimystyö, tietojen kirjaaminen yms. Kaarina Koivula ja Leena Korhonen].

Suvun keskuudessa on pohdittu monet kerrat sitä, mistä Typpöt ovat tulleet tänne Pohjanmaalle ja mitä nimi Typpö tarkoittaa? Vanhan perimätiedon mukaan suku olisi saapunut Virolahdelta, jossa myöskin asui Typpöjä 1600-luvun alkupuoliskolta lähtien. Myös Säämingissä on tavattu Typpö nimi 1614, sekä Kälviällä Mårthen Tijppä vuonna 1650.

Esivanhempamme Peer Clemetsson Typpö ja Carin Pehrsdotter Typpö tulivat asumaan Rautioon Vääräjokivarteen, nykyiseen Typpöön jo vuonna 1641. Alkuperäisissä SAY:n merkinnöissä Peer Clemetsson Tÿppö, kirjoitettu joskus myös saksalaisittain.

(Ote luvusta Ketä olemme, mistä olemme tulleet? s. 7.)

Suvun varhaisimmat asuinpaikat: Kalajoki, Rautio, Himanka, Alavieska, Sievi, Ylivieska, Merijärvi, Nivala, Reisjärvi, Haapajärvi, Kannus

CD-levyllä suvun valokuva-arkisto

Juurikoski: ylivieskalainen kantatalo

Juurikoski: ylivieskalainen kantatalo.Knuutti Juurikosken jälkeläiset 1500-luvulta 1840-luvulle

Kustantaja: Ylivieskan seudun sukututkijat, 2013 (Nivala : Kirjapaino Kuki). 543 s. ISBN 978-952-93-1847-6 (sid.)

Tekijät: Hannu Koiste, Marjatta Korpisalo, Petri Lahti, Soile Lampovaara, Eila Lähdemäki, Aarne Löytynoja, Aino Nisula, Päivi Oikarinen, Kati Pehkonen, Esko Saari

Juurikosken neljän veljeksen jälkipolvet ovat levinneet laajalle alueelle. 1800-luvun alkukymmeninä sukua oli jo kaikkialla Raahen ja Kokkolan välisellä rannikkoalueella, sekä kalajoen ja Pyhäjoen varsilla pitkälle sisämaahan Haapajärvelle (Kalajoen Haapajärvi), Haapavedelle (Pyhäjoen Haapajärvi) ja Kärsämäelle saakka. Juurikoski sukunimenä on sammunut, nimen kantajia ei enää ole. paikallisessa nimistössä nimi on säilynyt: Ylivieskan kaupungin keskusta on Juurikosken partailla, yksi keskustan kaduista on Juurikoskenkatu ja Kauppakadun varrella oleva kerrostalo on nimeltään As. Oy. Juurikoski.

Kuva ja kuvateksti teoksen takakannesta:

Kuvassa Ylivieskan toinen, vuonna 1786 valmistunut kirkko Juurikosken partaalla 1900-luvun alussa. Kirkko rakennettiin Pekka Raudaskosken piirustusten mukaan. Alkuperäisen kirkon paanukaton keskiosasta kohosi 6 kyynärää korkea ja 5 kyynärää leveä torni. Torni ja vanha erillinen kellotapuli purettiin, kun uusi tapuli rakennettiin kirkon länsipäätyyn vuonna 1892.

Juurikoski, takakannen kuva

Kirsti Mäenpää: Maan ja taivaan välissä: Heikki ja Janiika Vilkunan sekä heidän suuren perheväkensä elämää Nivalan Onnelassa 1894–1955

Kustantaja: Mediapinta. 2012. 138 s. ISBN 978-952-235-436-5 (sid.)

Onnelan isäntäparin, Heikki ja Janiika Vilkunan, jätettyä tämän maailman, jatkavat heidän eloon jääneet lapsensa elämäänsä kukin tahoillaan. Saavat lapsia ja suuren määrän lastenlapsia. Kuolevat aikanaan elettyään rikasta, joskus raskastakin elämää. Heikki ja Janiika Vilkunan sukukuntaa on jo satoja ympäri Suomea. (Takakansiteksti)

Mediapinta-sivuston esittely: Kirsti Mäenpää

Soile Saine & Esko Saari: Ylivieskan Marjamaat sukupolvien ketjuna 1706-2009

Kustantaja: Soile Saine. 2009. 455 s. ISBN 978-952-92-6647-0 (sid.)

Sisällysluettelo:

  • Alkusanat; Sukukirjan merkintöjä ja ohjeita lukijalle; Nimikäytäntöjä; Lähteet ja kirjallisuus
  • Raimo Marjamaan hankkimia tietoja
  • Paimenet
  • Westzynthius-Marjamaat
  • Westzynthiuksen sukutauluja
  • Marjamaasta Amerikkaan
  • Taiteellisuus Marjamaissa
  • Juho Juurikosken esipolvia
  • Lyhyt katsaus sukutaulujen maailmaan, 5 ensimmäistä sukupolvea Juurikoski-Helalasta Marjamaahan
  • Juho Juurikosken jälkipolvitaulut
  • Henkilöhakemisto
  • Valokuvia ja vanhoja asiakirjoja
  • Kirjan painatuksen aikana tulleita tietoja
  • Tilastoa tämän kirjan nimistä
Kirjan sisäkannet: Kirkkomaalari Erik Erici Westzynthius nuoremman Oulaisten kirkon seinämaalaukset (1779-1782)

Lisätitetoja: Marjamaan suvun sivut

Esko Haikola: Ylivieskan Knuutilat : Knuutila Niemen sukuhaara

Kustantaja: Esko Haikola, Espoo. 2009. 560 s. ISBN 978-952-92-4979-4 (sid.)

Sisällysluettelo:

  • Alkusanat
  • Ylivieskan asutus
  • Knuutilan sukuhaarat, isännät ja emännät
  • Nimikäytäntö Pohjanmaalla
  • Elinkeinot ja toimeentulot
  • Knuutia Niemen maatila
  • Ansioituneita kansalaisia sukumme piirissä (Kyösti Kallio, Mikko Knuutila, Pietari Päivärinta)
  • Kyösti Kallion esivanhemmat
  • Knuutila-suvun esipolvet
  • Henrich Michelsson Knuutila Niemen (Heikki Mikonpoika) 21.1.1656 - 21.12.1730 jälkeläiset
  • Perunkirjoja (s. 507-540: Aukeamalla kuva perunkirjasta ja vieressä transkriptio ruotsiksi ja käännös suomeksi)
  • Valokuvia / Lähdeluettelo / Käytettyjä lyhenteitä
Knuutila Niemen suvun historia alkaa vuodesta 1547. Suku on jatkunut katkeamattomana ketjuna nykyaikaan saakka. Sukukirja sisältää n. 13 000 henkilötietoa Ylivieskasta, ympäristöpitäjistä sekä eri tahoilta Suomea ja myös ulkomailta. Sukunimiä kirjaan on kertynyt yli 1200. (Teoksen takakannen teksti.)

Kalle Pesämaa & Anja Tiitto: Ylivieskan Hautamäestä maailmalle : Henrik Jacobinpoika ja Beata Bertilintytär Hautamäen jälkeläiset: 1800-luvulta nykypäivään

Toimitus: Kalle Pesämaa ja Anja Tiitto. Kustantaja: Pesämaan sukuseura. 2007. 685 s. ISBN: 978-952-92-3064-8 (sid.)

Sisällysluettelo:

  • Esipuhe
  • Esivanhemmat
  • Magnus Lindahl
  • Mooses Koskelan tarina
  • Heikki Pesämaan tarina
  • Anna Similän sukuhaara
  • Jaakko Hautamäen sukuhaara
  • Mooses Koskelan sukuhaara
  • Heikki Pesämaan sukuhaara
  • Matti Leander Hautamäen sukuhaara
  • Henkilöhakemistot
  • Tilastot
  • Lähdeluettelo

Lisätietoja Pesämaan Sukuseuran sivuilla

Kalle Pesämaa: Pesämaan suku

Kustantaja: Pesämaan sukutoimikunta. 2003. 153 s. ISBN 952-91-6066-6

Sisällysluettelo (osa):

Esivanhemmat (Magnus Lindahl, Henrik Hautamäki, Josef Kangas, Fabian Lahti)
Heikki Pesämaa
Hilma Kallion jälkeläiset
Emma Myllykankaan jälkeläiset
Jaakko Pesämaan jälkeläiset
Liisa Knuutilan jälkeläiset
Eevert Pesämaan jälkeläiset
Aliina Murronperän jälkeläiset
Heikki Pesämaan jälkeläiset
Amalia Sorvojan jälkeläiset
Sulo Johannes Pesämaan jälkeläiset

Teoksessa myös tarinoita ja muisteluksia menneiltä ajoilta.
Lisätietoja Pesämaan Sukuseuran sivuilla

Seppo Kivioja: Katajalan sukua vuosilta 1600-2000 : Ylivieskan Katajalan suvun kolmen sisaruksen, Valpuri, Anders, Johanin jotka ovat syntyneet 1650-1960 luvulla, jälkeläisistä osa.

Kustantaja: Seppo Kivioja. 2007. 571 s.

Saara Ylikerälä: Ylivieskan Juurikosken talosta polveutuvat Marjamaat

Kustantaja: Saara Ylikerälä, Oulu. 2006. - 103 s. + [16 liitel.]
(nid.) : 28 EUR

Sisällysluettelo (osa):

  • Pekka Mikonpoika Helalan sukuhaara
  • Anna Pekantytär Helalan sukuhaara
  • Juho Annan ja Heikinpoika Helalan sukuhaara
  • Juho Juhonpoika Marjamaan sukuhaara
  • Juho Juho Juhonpoika Marjamaan sukuhaara
  • Gustav Juhonpoika Marjamaan sukuhaara
  • Margaredha Gustafintytär Marjamaan sukuhaara
  • Leander Margarethan ja Mikonpoika Marjamaan sukuhaara
  • August Margarethan ja Mikonpoika Marjamaan sukuhaara
  • Jacob Margarethan ja Mikonpoika Marjamaan sukuhaara
  • Anna Gustafintytär Marjamaa
  • Gustaf Gustafinpoika Marjamaan sukuhaara
  • Maija-Liisa Gustafintytär Marjamaa
  • Juho Juho Juho Juhon poika Marjamaa sukuhaara

Teoksen tiedot ovat vuodesta 1480, joka on Knuutti Helalan oletettu syntymävuosi. Hänen kotipaikkansa oli Suur-Kalajoen alueen Ylivieskan kylä ja Juurikosken talo. (Johdanto, s. 9.)
Lisätietoja Marjamaan suvun sivuilla

Soile Lampovaara: Juuret Pohjanmaan jokilaaksoissa : Ylivieskan Soukasta maailmalle : 1700-luvun alusta nykyaikaan
I: Jaakko Antinpoika Soukan ja Maria Paavontytär Råmm´in jälkeläiset


Kustantaja: Osmo Lampovaara, Ylivieska. 2005. 376 s.
ISBN 952-91-8774-2 (sid.)

Kohteet: Soukka, Jaakko Antinpoika ; Råmm, Maria Paavontytär ; Murto (suku) ; Hillukkala (suku)
Asiasanat: sukututkimus : Pohjanmaa ; suvut : Oulainen : Ylivieska : Pyhäjoki : Kalajoki : Alavieska : Sievi : Nivala : Himanka : Kannus : Toholampi : Lohtaja : Siikajoki

Soile Lampovaara: Juuret Pohjanmaan Jokilaaksoissa : Ylivieskan Soukasta maailmalle : 1700-luvun alusta nykyaikaan.
II: Jaakko Antinpoika Soukan ja Kaisa Simontytär Taluksen jälkeläiset


Kustantaja: Osmo Lampovaara, Ylivieska. 2006.
ISBN 952-92-0768-9 (sid.)

Kohteet: Soukka, Jaakko Antinpoika ; Talus, Kaisa Simontytär ; Ainasoja (suku) ; Autio (suku) ; Eskola (suku) ; Haikara (suku) ; Hosionaho (suku) ; Junttila (suku) ; Järvi (suku) ; Kaarlela (suku) ; Karsikas (suku) ; Keskisarja (suku) ; Kivioja (suku) ; Konttila (suku) ; Korpela (suku) ; Korri (suku) ; Laurila (suku) ; Marjakangas (suku) ; Mehtälä (suku) ; Saarimaa (suku) ; Toivoniemi (suku) ; Tölli (suku) ; Vauhkala (suku) ; Vähäsarja (suku) ; Vähäsöyrinki (suku) ; Ylikotila (suku)

Aarne Löytynoja: Löytynojat : 1746-2005 Ylivieskan Löytynperältä

Kustantaja: Aarne Löytynoja, Ylivieska. 2005. 584 s.
ISBN 952-91-8881-1 (sid.)

Sisältö:

  • Esipuhe / Miten luet kirjaa? / Lähteet ja kirjallisuus
  • 1. Kalajokilaakson asutus
  • 2. Löytynoja 1700-luvulla
  • 3. 1800-luku
  • 4. Kertomuksia Löytynojan asukkaista
  • 5. Eräiden Ylivieskan Löytynperältä muualle muuttaneiden sukujen vaiheita
  • Sukutaulut
  • Liitteet

Aarne Löytynoja: Löytynojat : 1746-2005 Ylivieskan Löytynperältä (teoksen takakansi)

Nuori renki Antti Juhonpoika Pidisjärven Sarjan-talosta haki 1740-luvulla uutta talonpaikkaa. Se löytyi puron varrelta Löytynperän Mäkelänmäeltä. Paikalle rakennettiin uudistalo, joka sai nimen Löytynoja. Tähän kirjaan on kerätty Löytynojan sukua noin 12000 nimeä. Tänä päivänä Löytynojan suku on levinnyt ympäri Suomen ja yli valtakunnan rajojenkin. Merkittävimpiä suvun jäseniä 1800-luvulla on ollut ylivieskalainen Mikko Knuutila. Hän oli mukana lähetystössä, joka matkusti vuonna 1899 Pietariin viemään keisarille "suurta adressia" (kuva). (Teoksen takakannen teksti.)

Eeva Vähäkangas: Ylivieskan Vähäkankaat
Vähäkankaan sukuseura, Ylivieska. 1994. 610 s. ISBN 952-90-5375-4 (sid.)

Sisällysluettelo:

  • Alkusanat / Lähdeaineisto / Sukupuu
  • Esipolvet ja niiden historia
  • Juho Antinpoika ja jälkeläiset (taulu 1)
  • Jacobin sukuhaara (taulut 2-803) (Jacob Haikola)
  • Fredrikin sukuhaara (taulut 804-2320) (Fredrik Tuomikoski)
  • Efraimin sukuhaara (taulut 2321-3287) (Efraim Vähäkangas)
  • Anna-Kreetan sukuhaara (taulut 3288-4114) (Anna-Greta Vilkuna)
  • Emanuelin sukuhaara (taulut 4115-4887) Emanuel Vähäkangas)
  • Esipolvitaulu / Hakemisto / Hakemisto ei sukuun kuuluvista

Eeva Vähäkangas: Ylivieskan Vähäkankaat
II Täydennyspainos


Kustantaja: Vähäkankaan sukuseura, Ylivieska. 2005. 685 s.
ISBN 952-91-8883-8 (sid.). Alkusanat kirjoittanut Esko Saari.

Täydennyspainokseen on lisätty uusia tietoja ja korjattu tietoon tulleita virheitä sekä uudistettu valokuvia. Uusia henkilöitä on mukana yli seitsemänsataa.

Lisätietoja Vähäkankaan sukuseuran sivuilla

Olavi Niemelä: Elias Niemelän suku Ylivieskan Niemelänkylästä : Carolina Nikulan jälkeläiset, Amanda Nuoralan jälkeläiset, Matti Niemelän jälkeläiset, Stina Lisa Valkosen jälkeläiset, August Niemelän jälkeläiset

Kustantaja: Olavi Niemelä, Alavus. 2003. 208 s. Kansi- ja selkänimeke: Eliaksen timpurit. ISBN 952-91-6902-7 (nid.)

”Tämän sukututkimuksen kantaisä Elias Israelinpoika syntyi vuonna 1821 Ylivieskan Niemelänkylän Hakalassa. Hän asui pitkän elämänsä ajan Niemelänkylällä useammassa talossa. Elias Niemelä oli juureva talonpoika, mutta erityisesti hänet tunnettiin taitavana kirvesmiehenä. Käden taito on periytynyt suvussa. Naiset ovat taitavia käsityöihmisiä, todellisia kankureita ja miehet timpureita useammassa polvessa.
Eliaksen isoisä Johan (Jussi) Vaicko muutti perheineen vuonna 1770 Oulaisten Petäjäskosken Kuljun talosta toiseen jokilaaksoon Ylivieskan Niemelänkylän Hakalan taloon. Sukumme mieskantaiset juuret ovat siis Oulaisissa Pyhäjoen varrella.
Siirtolaisuus vei viime vuosisadan alkupuolella Eliaksen lapsia Amerikkaan. Monet suvun jäsenet ovat käyneet lännellä, hankkineet taaloja ja palanneet takaisin Kalajoen varrelle. Amerikkaan on myös jääty pysyvästi. Sen vuoksi USA:ssa ja Kanadassa asuu noin 20 Eliaksen lasten perhettä. He ovat tässä kirjassa mukana valokuvien kera. Myös Ruotsissa asuu suuri joukko sukulaisiamme.”

Vuoden 2003 lopussa Elias Niemelän jälkeläisiä oli 1018, joista kaikki ovat mukana tutkimuksessa. Teoksessa on lisäksi selvitys Elias Niemelän veljien jälkeläisistä.
(Tekstiote ja tiedot teoksen takakannesta.)

Veijo Sydänmetsä: Aaprami ja Maija-Liisa Pohjolan suku

Kustantaja: Veijo Sydänmetsä, Pyhäntä. 2003. 192 s. ISBN 952-91-5804-1 (sid.)

Sisällysluettelo (osa):

  • Aapramin ja Maija-Liisan esivanhemmat
  • Leppiniemen historiaa
  • Aaprami Leppiniemi ja Maija Liisa Sinko
  • Sofia Pohjola ja Leander Tuomikoski
  • Aleksandra Pohjola ja Alfred Sydänmetsä
  • Hanna Pohjola ja Sakari Kauppi
  • Fritiof Pohjola ja Hilma Hautamäki
  • Heino Pohjola ja Alli Tuupainen
  • Ernst Pohjola ja Elna Forsell
  • Aapramin ja Maija-Liisan esipolvitaulut
  • Aapramin ja Maija-Liisan jälkipolvitaulut

Olavi Niemelä: Sääskelänmäen Gretan lapset : Alavieskan Wiitamaan suku kantaäidin Greta Liisan (1840-1903) jälkeen

Kustantaja: Olavi Niemelä. 2000. - 108 s. (nid.)

Sisällysluettelo (osa):

  • Olavi Niemelä: Sääskelänmäen lapset
  • Greta Liisa Viitamaan esipolvitaulu
  • Mikko Kärkisen esipolvitaulu
  • Anna Kaisa Aittamaan esipolvitaulu
  • Liisa Pyörteen esipolvitaulu
  • Benjam Kivimäki: Sääskelänmäen tarinaa
  • Viitamaan kaksoset Martta ja Jenni
  • Elvi Ojala: Äitini Impi Martta ja isä Ville
  • Jaakko ja Kaisa Greta Viitamaan sukutaulut henkilöluetteloineen
  • Kantaäiti Greta Liisan sukutaulut (Anna Gretan, Wilhelmin ja Natanaelin sukuhaarat)
  • Greta Liisan suvun henkilöluettelo

Olavi Niemelä:Wiitamaan lapset maailmalla
osa II : Alavieskan Viitamaan suvun tutkimus Jaakon ja Kaisa Gretan jälkeen


Kustantaja: Olavi Niemelä. 2001. - 104 s. (nid.)

Sisällysluettelo (osa):

  • Leander Viitamaan esipolvitaulu
  • Beata Maria Tickasen esipolvitaulu
  • Susanna Tackusen esipolvitaulu
  • Thomas Raution esipolvitaulu
  • Jaakko ja Kaisa Greta Viitamaan sukutaulut (Leanderin, Mikon, Agathan ja Matin sukuhaarat)
  • Alavieskanjärven kuivatus
  • Lestadiolaisuus ja sen tulo Alavieskaan
  • Reppuryssät - karjalaiskauppiaat


Tutkimus täydentää Viitaman suvusta kertovaa Sääskelänmäen Gretan lapset -teosta. Teos esittelee "tämän päivän sukulaisperheet valokuvien, osoitteiden ja yhteystietojen kanssa".

Soile Lampovaara: Ylivieskan Kontiot : 1550-luvulta vuoteen 2000
Ensimmäinen kirja: Erkki ja Perttu Heikinpojan jälkeläiset


Kustantaja: Osmo Lampovaara. 2000. 878 s. ISBN 952-91-2388-4 (sid.)

Sisällysluettelo (osa):

  • Heikki Niilonpoika niemelän ja Kaisa Tapanintytär Kontion perhetaulu
  • Esi-isien taulut
  • Valtiomies Kyösti Kallio
  • Kontion suku 150-luvulta 1700-luvulle
  • Keitä olemme ja mistä olemme tulleet?
  • Erkki Heikinpojan jälkeläisten taulut
  • Perttu Heikinpojan jälkeläisten taulut
  • Aarteita Erkin ja Pertun jälkeläisten valokuva-albumeista
  • Kyösti Kallion sukutaulu


Teoksissa on yli 44400 nimeä. Tietoja on kerätty 30.9.1999 saakka.

Soile Lampovaara: Ylivieskan Kontiot : 1550-luvulta vuoteen 2000
Toinen kirja: Jaakko ja Pekka Heikinpojan jälkeläiset


Kustantaja: Osmo Lampovaara. 2000. 880 s. ISBN 952-91-2389-2 (sid.)

Sisällysluettelo (osa):

  • Jaakko Heikipojan jälkeläisten taulut
  • Pekka Heikinpojan jälkeläisten taulut
  • Aarteita Jaakon ja Pekan jälkeläisten valokuva-albumeista
  • Kontio-Kopakkalan sukupuu
  • Suvussamme esiintyviä etunimiä
  • suvussa esiintyviä ammatteja

Graafinen suunnittelu Statiivi | Tekninen toteutus PVP | Copyright © 2014 Ylivieskan kaupunki