Etusivu Koulutus ja opiskelu Perusopetus Päivärinnan koulu Koulun historiaa - Pietari Päivärinta; rohkea kansakoulun kannattaja

Päivärinnan koulun historiaa

Joonas Lagus suunnitteli vuonna 1839 koulua isättömille ja äidittömille lapsille, jotka jäivät paitsi kaikesta opetuksesta. Sen ajan ihmisten mukaan kotona saatiin tarpeeksi opetusta. Valitettavasti Turun tuomiokapituli hylkäsi ehdotuksen, koulu olisi ollut Suomen ensimmäinen kansakoulu.

Vuoden 1866 kansakouluasetus jakoi ylivieskalaisten mielipiteet kahtia. Suurin osa pelkäsi koulun tuomia kustannuksia ja väitti sen laiskistuttavan lapset. Edistyksellisten isäntien ja virkamiesten mielestä koulunkäynti avartaisi lasten ja nuorten maailmaa. Asiasta keskusteltiin kahteen otteeseen kuntakokouksessa. Vasta toisella kerralla, yhdeksän vuotta ensimmäisen jälkeen koulu päätettiin perustaa vaikka sai silloinkin paljon vastustusta. Äänestyksessä koulun kannattajat kärsivät tappion mutta kääntyivät kuvernöörin puoleen joka uhkasi sakkorangaistuksella. Niinpä koulu saatiin perustettua.

Lukkari Pietari Päivärinta oli koululaitoksen perustamisessa yksi avainhenkilö. Hän oli rohkea kansakoulun kannattaja ja puolestapuhuja. Hänet valittiin ensimmäisen kansakoulun johtokunnan varapuheenjohtajaksi, puheenjohtaja oli kirkkoherra Bäckman. Koulu aloitti toimintansa vuokratiloissa v.1880 ja opettajaksi valittiin Juho Kokko. Koulun aloitti 52 poikaa, tytöt pääsivät mukaan pari vuotta myöhemmin, jolloin koululle ostettiin oma rakennus kirkon luota keskustasta. Samana vuonna myös Kyösti Kallio kirjoittautui kouluun. Päästötodistus luovutettiin nimellä Kustu Kallio.

30-luvun vaihteessa vaivannut pula-aika hankaloitti vuoden 1921 oppivelvollisuuslain täytäntöönpanoa. Siitä huolimatta koulun 50-vuotisjuhlat saatiin järjestettyä talkoovoimin ja pääministeri Kallio tuli juhlapuhujaksi. Sota-aikana vuonna 1918 koulu toimi sotilaskasarmina ja 2. Maailmansodan aikana se oli siirtoväen ja siirtolaissairaalan käytössä. Vuoteen -42 mennessä oppivelvollisuus toteutui Ylivieskassa.

Sama rakennus toimi kouluna vuoteen 1958, mutta vuosien varrella sitä laajennettiin ja kunnostettiinkin tulipalojen jäljiltä. Tuona vuonna kirkonkylän koululle rakennettiin uusi rakennus nykyiselle paikalleen. Sen nimeksi tuli Keskustan koulu, kunnes nimi muutettiin Päivärinnan kouluksi vuonna 1977. Vuonna 1974 oltiin siirrytty 9-vuotiseen peruskouluun joka jakautui ylä- ja ala-asteeseen. Tällöin Ylivieskassa oli 12 ala-astetta, joista Päivärinnan koulu oli, ja on edelleen suurin koulu, missä annetaan perusopetusta 1-6-luokille.

Pietari Päivärinta

Päivärinta, Pietari (Pekka), lukkari, valtiopäivämies, kirjailija (1827 - 1913)

Päivärinta oli 1880-1890-luvuilla tuotteliain, luetuin ja 1880-luvulla joidenkin mielestä arvostetuin kirjailija Suomessa. Hänen teoksiaan luettiin myös silloisen pienen eliitin ulkopuolella. Teoksia käännettiin yli kymmenelle kielelle. Tuotanto sisältää yli 40 nidosta, painettuja sivuja lähes 3000, lehtikirjoituksia toistasataa, noin sata runoa. Päivärinnan suuri ansio nykylukijalle on siinä, että hän antaa pohjalaisesta 1800-luvun loppupuolen maaseudusta alueeltamme uskottavan, monipuolisen, sen ajan kuvauksen. Oiva Luhtasela on toimittanut Pietari Päivärinta-seuran kustantaman kirjan Valitut kertomukset, johon on koottu Pietari Päivärinnan kirjoittamia kertomuksia.

Pietari Päivärinta on syntynyt Ylivieskassa syyskuun 18.päivänä 1827, kuollut siellä heinäkuun 16.päivänä 1913. Vanhemmat Juho Matinpoika Päivärinta ja Leena Pekantytär Rautio. Koti oli köyhä, lapsena Pekan oli käytävä kerjuullakin 7 -vuotiaana.1830-luvulla miehen viikkopalkka oli vain kaksi kappaa ohranjyviä. Pekka oli tavallista hyväoppisempi, luki jo viisivuotiaana, opettajanaan Junnu, joka oli käynyt Jonas Laguksen koti koulua. Kun paperi oli varsin arvokasta, kirjoituksia tuli talvella kepillä lumihankeen. Kotikasvatus oli ankara. Ansiotöihin Pekka joutui 12-vuotiaana kumminsa taloon.

Musikaalinen Päivärinta halusi lukkariksi. Hän oli tehnyt virsikanteleen ja ostanut numeronuottikirjan ja tunnettiin hyvänä veisaajana. "Pekka menee riijuulle, kun veisuu kuuluu", oli sanottu. Yhtenä loppiaisena hän sai hoitaa lukkarin tehtävät kirkossa ja onnistui siinä hyvin. Lukkari Kolehmainen antoi Päivärinnalle vielä viikon verran laulamisen oppia korvakuulolta. Niinpä Päivärinta meni Ouluun hankkimaan lisää lukkarinoppia. Hän sai todistuksen. Vuodesta 1856 hän toimi Alavieskan virkaa tekevänä lukkarina, sitten vakinaisena Oulunsalossa ja vuodesta 1868 Ylivieskan lukkarina. Vuonna 1869 kuntakokouksen esimieheksi valittiin lukkari Pietari Päivärinta, missä tehtävässä hän oli 14 vuotta. Ylivieskan lukkarina Päivärinta toimi kuolemaansa saakka, hoitaen tehtävää 44 vuotta.

Päivärinta perusti perheen Liisa Tuomikosken kanssa. Perheen alkutaival oli taloudellisesti ankea. Kuulutuksetkin piti saada maksetuksi. Pekka myi metsästysaseensa, mutta ei viuluaan. Jäätyään leskeksi Päivärinta solmi toisen avioliiton Anna-Liisa Koskelan kanssa. Päivärinnalla oli yhteensä 18 lasta.

Päivärinnan suoraselkäinen toiminta keskipohjalaisen rahvaan puolesta teki hänet laajemminkin tunnetuksi. Vuonna 1876 hänet valittiin sekä edustajaksi valtiopäiville Helsinkiin että kirkolliskokousedustajaksi Turkuun. Hänet valittiin vielä useaan kertaan molempiin tehtäviin. Päivärinta käyttäytyi arvokkaasti, puolusti kansan asioita, mutta osasi hän myös laskea leikkiä. Hänen kirjallinen tuotantonsa vaikutti, siihen, että Päivärintaa ja hänen ajatuksiaan kuunneltiin myös sivistyneistön piirissä. Hän vaikutti osaltaan valtiopäivien päätökseen, että Pohjanmaan junanrata kulki sisämaan kautta, Ylivieskan läpi, eikä rannikon tuntumassa. Päivärinta ajoi mm. koulujen perustamista, avasi tietä naisille yliopistoihin ja painotti tiedon ja moraalin rinnakkaista merkitystä.

Ajan kriitikkojen mielestä Kalevala oli vienyt Eurooppaan suomalaisen muinaisrunon, Päivärinta vei sinne suorasanaisen kirjallisuuden. Päivärinta kirjoitti suomalaisen talonpojan elämästä, iloista, suruista, toiveista. Maassamme on tuskin toista sellaista seutua kuin Ylivieska ympäristöineen, jonka vähäväkisen kansan elämää on viime vuosisadan loppupuolella kuvattu niin aidosti ja monipuolisesti, kuin Päivärinta on tehnyt.

Lähteet: Pietari Päivärinta: Valitut kertomukset, toim. Oiva Luhtasela. Kustantanut Pietari Päivärinta-seura ry. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2002 Keskipohjalaisia elämäkertoja, toim. Pentti Pulakka Kustantanut Keskipohjanmaasäätiö, 1995

Graafinen suunnittelu Statiivi | Tekninen toteutus PVP | Copyright © 2014 Ylivieskan kaupunki