Nähtävyydet

Helaalan mylly. Mylly rakennettiin alkuaan 1884 ja uusittiin vanhaan muotoonsa 1942. Mylly on avoinna kesäkuu-elokuu; vaihtuvia näyttelyitä, ohjelmallisia tuokioita, myllyyn tutustumista ja kesäkahvila. Os. Kauppakatu. Tiedustelut ja lisätiedot Ylivieskan kaupunki 08-42941.

Savisilta on rakennettu 1912 (J.Castrén). Nimensä tämä maan toiseksi vanhin teräsbetonislita sai kansalta, jolle uusi rakennusmateriaali oli vielä outo. Rakenteeltaan silta on viisiaukkoinen palkki- ja ulokepalkkisilta.
Siltaa on myöhemmin kunnostettu. Vain kevyen liikenteen käytössä. Kauppakatu.

Muutoin voimakkaasti uusiutuneessa Ylivieskan keskustassa on Kalajokivarsi yhä säilyttänyt monia perinteisia elementtejään. Maisemallista arvoa omaavat joen saaret, joista Pappisaareen liittyy muistoja Ison vihan ajoilta.

Ylivieskan puinen, päätytornillinen ristikirkkopaloi pääsiäisenä vuonna 2016. Kirkko oli rakennettu 1786 (P.Raudaskoski). Kuvassa olevan asun se sai vuoden 1892 (J.Basilier) korjauksessa. Alueella on vanha hautausmaa ja kirkkopuisto.

Kertun ja Kalevin nuket ja laivat -näyttely; käsityönä tehtyjä nukkeja ja laivoja. os. Latvalehdontie 8. Avoinna sopimuksen mukaan. Pääsymaksu 2€ aikuiset ja 1€ 7-15v. Lisätietoja Kerttu ja Kalevi Lämsä. Puh. 08-424 389 tai 050-5220030. Tule ja tuo vieraasikin!

Eliaksen kotimuseo Ylivieskan historiaa, vanhaa esineistöä ja kulkuneuvoja. Avoinna sopimuksen mukaan. Lisätieotoja Elias Klemetti, puh. 0500-422000. Os. Helaalankatu 26.


Heikki Sydänmetsän työhuone. Puureliefejä, koruja, käyttöesineitä, kirkkotauluja. Avoinna sopimuksen mukaan. Lisätietoja Heikki Sydänmetsä puh, 040-8283912

Puuhkalan kotiseutumuseo. Koko museoalue on avoinna kesäkuu-elokuu, ke-pe 12-18, la-su 12-16. Kesäkahvila Kerttu palvelee aukioloaikoina. Puh. 08-4294 441. Puuhkalantie 6. Talviaikaan avoinna Maitokannumuseo sekä Järvelän talo. Tiedustelut p. 044-4294 441, 4044-294 354, 044-4294 543.

Jumbo (vanha entisöity höyryveturi). Tiedustelut p. 0307 460 01

Patsaat ja muistomerkit

"Kyösti Kallio" (Risto Saalasti 1971)
Kaupungintalon puisto, os. Kyöstintie 4

"Elämän vesi" (Antonio da Cudan 1985)
Kaupungintalon puisto, os. Kyöstintie 4

"Lakeuden liekki" (Väinö Lätti 1972)
Kirkkopuisto. Os. Kirkkotie

"Kivimiehet" (Lauri Kivi ja Seppo Pälli 1985)
Katajan koulu, os. Katajantie

"Feriatis" -rautatien rakentamisen 100-vuotisjuhlamuistomerkki
(Antonio da Cudan 1986) Ylivieskan Rautatieasema, os. Asemakatu

Muistomerkki, Pietari Päivärinnan syntymäpaikka. Os. Vähäkankaantie 5.

Sotaanlähdön muistomerkki ja Ylivieskan Sotaveteraanien tukihenkiöiden hankkima tykki. Veteraanipuisto. Os.

Suojeluskuntatalon muistomerkki. Juurikoskenkadun ja Asemakadun risteys. Ylivieskan Sotaveteraanien tukihenkilöt.

Raudaskylällä kuolleiden sotavankien muistomerkit (2 kpl). Raudaskylässä toimi sodan aikana sotasairaala. Sotasairaalan avajaiset pidettiin 18.8.1941. Sairaalaan tuotiin vaikeasti haavoittuneita vankeja. Useilla oli etenkin reisiluunmurtumia, joiden hoitokeinona oli useimmiten amputaatio. Vuoden 1941 lopulla tuoduissa vangeissa oli niin vaikeasti nälkiintyneitä, ettei heidän hyväkseen ollut enää mitään tehtävissä. Sotavankihautausmaaksi otettiin sopiva paikka noin 1 km sairaalasta metsässä Ylivieskaan menevän maantien varrella. Teksti Tapio Koistinaho.

На этом кладбище похоронено 92 русских военнопленных, ”tälle hautausmaalle on haudattu 92 venäläistä sotavankia”, lukee kuolleiden sotavankien haudalle pystytetyssä muistomerkissä.


Ylivieskalaisia kuvataiteilijoita

Simo Pälli

Lena Koski

Graafinen suunnittelu Statiivi | Tekninen toteutus PVP | Copyright © 2014 Ylivieskan kaupunki