Kuvitetut Kalevalat

Kalevala, 1922

• WSOY, 1922. 729 s.
• Kuvittanut ja painatustyön ohjannut Akseli Gallen-Kallela
• Kieliasun valvojana toiminut Jalo Kalima Otto Mannisen avustamana

Alla kuvia teoksesta:

• Teoksen ornamenttisomisteidet alkulehdet
• Runon 23 alku: Nyt on neiti neuvominen
• Runon 34 alku: Kullervo, Kalervon poika

Runon 23 alku:

Nyt on neiti neuvominen;
Morsian opastaminen;
Kenpä neien neuvojaksi,
Impyen opastajaksi?
Osmotar, oleva vaimo,
Kalevalatar, kaunis impi,
Hänpä neittä neuvomahan,
Orpoa opastamahan,
Miten olla mielevänä,
Kuten kuuluna asua.

Kalevalan runoutta: valikoima karjalais-suomalaisen kansaneepoksen runoja, 1949

• Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n Valtion kustannusliike, 1949. XXIX, 231 s.
• laadittu Elias Lönnrotin toimittaman Kalevalan pohjalla
• kansi, etulehti, runojen koristekuviot taiteilijain G. Stronkin ja N. Rodionovin, nimilehdet taitelija V. Kurdovin
• esipuhe O. Kuusinen.
• Sivut III–XXX: Johdanto

Kalevala, 1952

• Otava, 1952. 461 s.
• Teoksessa runsas mustavalkokuvitus. Teoksia mm. seuraavilta taiteilijoilta: Emil Cedercreutz, R. W. Ekman, A. Gallen-Kallela, Eemil Halonen, P. Halonen, S. A. Keinänen, Emil Wikström
• Elias Lönnrotin alkulause Uuteen Kalevalaan
• Loihtulukujen luettelo
• Kalevalan käännökset; kansikuvia muille kielille käännetyistä Kalevaloista
• Taidejäljennösten luettelo

Kuvia teoksesta:

• S. A. Keinänen: Ilmarinen matkustaa Pohjolaan (s. 95; tussilaveeraus n. vuodelta 1892)
• Joseph Alanen: Kokko ja hauki (s. 183; temperamaalaus, tehty talvella 1919–1920)
• Akseli Gallen-Kallela: Ilmarinen kyntää kyisen pellon (s. 179; freskomaalaus vuodelta 1900)

Kalevala, 1958

• WSOY, 1958. 729 s.
• Kuvittanut Akseli Gallen-Kallela
• Kieliasun valvojana toiminut Jalo Kalima Otto Mannisen avustamana
• Sisältää lyhyen luettelon runojen sisällöstä sekä loitsujen luettelon
• Uusintapainos vuonna 1922 julkaistusta Kalevalasta

Kuva-Kalevala, 1953

• Kuvittanut Aarno Karimo
• Pellervo-Seura, 1953. 621 s.
• Teoksen lopussa luettelo runoista ja niihin liittyvistä värikuvista
• Sisältää 60 kuvalehteä
• Teos on ilmestynyt myös Kirjayhtymän kustantamana vuonna 1965

Kalevala, 1956

• Kuvittanut G. Stronk
• Karjalan ASNT:n Valtion kustannusliike, 1956. 297 s.
• Kannen, etu- ja nimilehden, ornamenttisomisteet ja runojen alkukirjaimet suunnitellut ja laatinut N. Rodionova
• Sisältää Otto Kuusisen artikkelin ”Kalevala ja sen luojat”

Kalevala: karjalais-suomalainen kansaneepos, 1984

• Karjala-kustantamo, 1984. 371 s.
• Valentin Ivanovich Kurdovin pastellinsävyinen kuvitus

Kalevala, 1985

• Kuvittanut Björn Landström
• Otava, 1985. 328 s. ; 25 cm. ISBN 951-643-223-9
• Sisältää Väinö Kaukosen artikkelin ”Elias Lönnrotin Kalevala”, [8 sivua]
• Otava, 1985, 2. painos. 328 s. ; 35 cm. ISBN 951-1-08202-7
• Björn Landström on taiteilija, kirjailija, graafikko, kuvittaja, teatterimies ja tutkija. Maailmalla hänet tunnetaan erityisesti laivakirjojen tekijänä.

Landströmin Kalevala-kuvituksesta kerrotaan teoksessa seuraavaa: ”Kuvitus perustuu runojen tarkkaan lukemiseen yksittäisten sanojen merkitysvivahteita myöten. Landström on tutkinut myös vanhaa suomalaista puku-, rakennus- ja esinekulttuuria ja soveltanut näitä tietoja kalevalaista maailmaa hahmotellessaan. Hänen Kalevala sankarinsa ovat eläviä ihmisiä heikkouksineen ja hyvine puolineen, jopa suuri tietäjä Väinämöinen saa yhä inhimillisempiä piirteitä tarinan edetessä. Kosketuksesta todellisuutteen kertoo myös runojen huumori, jota tuskin koskaan aikaisemmin on tuotu näin rehevänä esille.”

Kalevala, 1998

• Kuvittanut Jukka Salminen
• Like, 1998. 440 s.; 951-578-581-2

Kuvittaja Jukka Salminen on pitänyt useita Kaleva-aiheisia veistos- ja grafiikkanäyttelyitä ympäri Suomen. Hän on myös suunnitellut Kalevala-aiheisia koruja sekä toiminut mm. Auran Kalevalapuiston suunnittelijana.

Esipuheessaan Jukka Salminen toteaa Kalevalan olleen hänelle sekä hyvin rakas että vastenmielinen maailma. ”Sen (=Kalevalan) maailman käsitteleminen on ollut monessakin mielessä uhkarohkeaa ja kritiikki on myös usein ollut kohdallani tyrmäävää, koska Akseli Gallen-Kallela on tehnyt kuvituksesta omalla tavallaan tavaramerkin.”

Salminen toivoo, että hänen kuvituksessaan ”asiat eivät ole valmiita annoksia, vaan niihin sisäänpääsy vaatii myös katsojaltaan aktiviteettia”.

Kalevala, 1999

• Kuvittanut Hannu Väisänen
• Otava, 1999. 422 s.; 951-1-16061-3

Hannu Väisänen ei kuvituksessaan ole keskittynyt sankarien toimiin vaan tavoittelee Kalevalan myyttistä tasoa kuvaamalla arkipäivän toimia: saippuan valmistusta, sukkulan ja pirran liikkeitä jne. Hän toteaa teoksen kuvituksesta jälkisanoissa mm. seuraavasti: ”Olen ottanut kuvitukseni pohjaksi Kalevalan runomitan ja laatinut sommitelmani sen metrisiä ehtoja noudatellen. Olen asetellut kuviin esineitä, abstrakteja ja figuratiivisia muotoja tavalla joka ei muistuta mistään tapahtumasta, vaan jäljittää rytmiä ja musiikillista jännitettä.” (s. 421)

”Mitä enemmän Kalevalaa lukee, sitä selvemmin huomaa että laulu ei ole vain mahtia tai elämän ornamentti tai arvo. Se on välttämättömyys.” (s. 422)

Osa 1:

• Runot 1–16
• Tammi, 1999. 326 s.; ISBN 951-31-1468-6
• Kai Linnilän saatesanat
• S. 9–57 Elias Lönnrotin esipuhe vuodelta 1835
• Teoksessa kulkevat rinnakkain vanha fraktuurateksti ja uusi teksti

Osa 2:

• Runot 17–32
• Tammi, 1999. 327–647 s.; ISBN 951-31-1469-4
• Majamaa, Raija: Koko kansan Kalevala; Kalevala suuri eepos
• Ervamaa, Jukka: Suomalainen mytologia ja muinainen kulta-aika; R. W. Ekman Kalevalan ensimmäisenä kuvittajana
• Tietoja kuvista; Arkistot, kokoelmat, kuvatoimistot ja museot

Taiteilijoiden Kalevala, 2009

• Mukana kaksikymmentä kuvataiteilijaa ja säveltäjää
• SKS, Kalevalaseura, 2009. 765 s. + 25 s.; sis. 2 cd-äänilevyä ja 1 dvd-levyn; ISBN 978-952-222-084-4
• Kalevalan 160. juhlavuoden kunniaksi julkaistu Kalevalaseuran tuottama teos

Kukin taiteilijoista on tehnyt valitsemistaan Kalevalan runoista oman tulkintansa. Siten esimerkiksi Jukka Tiensuun sävelteoksen ja Juhana Blomstedtin maalauksen aiheena ovat Kalevalan ensimmäiset runot, joissa kerrotaan maailman synnystä, Väinämöisen ja Joukahaisen kilpalaulannasta sekä Ainon kohtalosta. Kalevalan lopussa olevaa Marjatan runoa tulkitsevat puolestaan Einojuhani Rautavaara ja Ulla Jokisalo.

Sisältää Kalevalan runot (1849), taideteokset korkeatasoisina värikuvina, videotaideteoksen dvd:llä sekä sävellykset kahdella cd-levyllä kamariorkesteri Avantin ja Uusi Helsinki -kvartetin esittäminä. Sisältää myös taitelijoiden luonnehdintoja Kalevalan herättämistä ajatuksista. (Lyhennetty esittelytekstistä.)