Pietari Päivärinta oli paitsi kirjailija ja lukkari myös monipuolinen kunnallinen ja valtiollinen vaikuttaja.
Pietari Päivärinnan elämänvaiheita
- s. 18.9.1827 Ylivieskassa, k. 26.7.1913 Ylivieskassa
- kirjailija ja valtiopäivämies
- lukkari, välskäri ja kunnallinen vaikuttaja
- 1856–61 Alavieskan lukkarin sijainen
- lukkari ja kiertokoulunopettaja Oulunsalossa 1864–67
- Ylivieskan lukkari 1868–1913
- kuntakokouksen esimies 1870–88
- kirkolliskokousedustaja 1876, 1886, 1893
- valtiopäivämies talonpoikaissäädyn edustajana 1882, 1885, 1888, 1891
”Ylivieskalaisia on syytä kadehtia: he voivat Pietari Päivärinnan lukemattomissa kuvauksissa tutustua omaan menneisyyteensä paremmin kuin monet muut suomalaiset.” (Jouko Teperi artikkelissaan ”Pietari Päivärinta – ylivieskalainen merkkimies”)
Pietari Päivärinta oli aikansa suosituimpia ja luetuimpia kirjailijoita. Kansankirjailijan alkutaival oli ankea, sillä hän syntyi köyhään perheeseen ja joutui jo seitsemänvuotiaana käymään kerjuulla. Päivärinta elätti itsensä muun muassa renkinä ja maanviljelijänä ennen kuin lähti lukkarin oppiin Ouluun. Samalla hän sai oppia myös välskärin ammatista.
Päivärinta aloitti kirjallisen uransa viisikymmentävuotiaana. Jo aiemmin hän oli kirjoittanut lehtiin kirjoituksia ja runoja. Kirjalliselle uralle johti sattuma, sillä hänen kerrotaan joutuneen tilapäisesti luopumaan muista tehtävistään katkaistuaan jalkansa. Saadakseen päivänsä kulumaan Päivärinta päätti käyttää aikansa kirjoittamiseen. Hän osallistui Kansanvalistusseuran kirjoituskilpailuun tarinalla ”Elämäni”, joka julkaistiin 1867 nimellä Elämäni varrelta. Aktiviinen kirjoittamiskausi kesti viisitoista vuotta, ja sinä aikana syntyi yli neljäkymmentä teosta.
Monipuolinen kunnallinen ja valtiollinen vaikuttaja
Päivärinta ja Pohjanmaan rata
Päivärinnan ansioksi luetaan Pohjanmaan radan rakentaminen ja radan kulkeminen osittain sisämaassa Ylivieskan kautta.
Koulutuksen ja naisten aseman edistäjä
Päivärinta edisti suomen kielen asemaa ja koulujen perustamista. Hänen mielestään koulutus ja opiskelu yliopistossa kuului myös naisille.
”Suomalaisten kansankirjailijoiden ensimmäinen, ihanteellinen esirealisti Pietari Päivärinta oli myös aikansa bestseller-kirjailija. Hän oli 1800-luvun lopun kotimaisista kirjailijoista ehdottomasti luetuin, ja teoksia käännettiin myös ruotsiksi, saksaksi, ranskaksi ja venäjäksi.” (Suvi Ahola Kansallisbiografian artikkelissa)
Kansanvalistuksen ja kirjastojen puolestapuhuja
Päivärinta puolusti tavallisen kansan oikeuksia konkreettisesti laatimalla perunkirjoituksia ja muita asiakirjoja suomen kielellä ja nousemalla kansaa sortaneita ”herroja” vastaan. Hän oli myös innokas sivistyksen ja kirjallisuuden puolestapuhuja. Hänen katsotaan vaikuttaneen siihen, että kuntakokouksessa 2.11.1868 päätettiin Ylivieskaan perustaa lainakirjasto. Kirjastoa varten kerättiin varoja kuljettamalla ”fatia” niin häissä, hautajaisissa kuin muissakin tilaisuuksissa.
Pietari Päivärinta -seura
Pietari Päivärinta -seura on perustettu vuonna 1977. Seura on kulttuuripoliittinen vaikuttaja Ylivieskassa. Seura järjestää vuosittain Pekan päivän illan 29.6. kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa Helaalan Myllyssä sekä nimeää vuoden lopussa ylivieskalaisen vaikuttajan.
Ylivieskassa on Pietari Päivärinnan katu, Päivärinnan koulu ja kokoushuone Pietari Ylivieskatalo Akustiikassa. Kotiseutumuseo Puuhkalassa on Päivärinnan huone. Päivärinnan hautamuistomerkki sijaitsee hautausmaalla vanhan 2016 palaneen kirkon lähettyvillä.
Pietari Päivärinta lastensa kuvaamana
Ohjelma on vuodelta 1954 ja se on kuunneltavissa Ylen Areenassa.
Kansankirjailija, lukkari ja valtiopäivämies Pietari Päivärinnan viisi lasta, opettaja Pietari Päivärinta Kauhajoelta, rouva Saimi Kujala Ylivieskasta, Jooseppi Päivärinta Helsingistä, Aino Kivioja Ylivieskasta ja Kerttu Ahonen Lumijoelta, muistelevat isäänsä. Päivärinnan tyttärenpoika Esa Kujala haastattelee. (Teksti ohjelman esittelystä.)
Lähteinä esittelyssä käytetty:
- Ahola, Suvi: Päivärinta, Pietari. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 29.12.2020).
- Luhtasela, Oiva 2002: Pietari Päivärinta. Teoksessa Pietari Päivärinta: Valitut kertomukset.
- Teperi, Jouko: Pietari Päivärinta – ylivieskalainen merkkimies. (Kirjastovirma – sivusto poissa käytöstä toistaiseksi).
- Pietari Päivärinta -seuran esittely kirjailijasta.
- Pieskä, Tauno: Ylivieskan kirjaston historiikki.
Pietari Päivärinnasta kirjoitettuja opinnäytetöitä
- Jussila, Tuomas 2013: Nälkävirret: 1860-luvun nälkävuosien historiakuva Pietari Päivärinnan, Juho Reijosen ja Teuvo Pakkalan teoksissa. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto.
- Honkanen, Pirjo 2008: Pietari Päivärinnan Elämän havainnoita -sarjan maailmankuva. Pro-gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto.
- Päivärinta, Lauri 2006: Pietari Päivärinta yhteiskunnallisena vaikuttajana 1858-1893. Pro gradu -tutkielma, Joensuun yliopisto.
- Juntunen, Arja 2003: Lukkari, talonpoika… rikas, rakas, köyhä: kansalainen, mies ja nainen Pietari Päivärinnan tuotannossa. Lisensiaatintyö, Oulun yliopisto.
- Haggrén, Irma 1995: Auta armias! Henkilöiden kuvaus Pietari Päivärinnan kertomuskokoelmassa. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto.
- Pikkarainen, Altti 1994: Valoa kansalle, enemmän valoa – Pietari Päivärinnan käsitys fennomaniasta (1858-1893). Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto.
- Kerttu Rautila 1979: Perhe-elämän kuvauksia Pietari Päivärinnan teoksissa. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto.
- Pahkala, Rauha 1953: Pietari Päivärinnan ”Seurakunnan kosto” ja kansanperinne. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto.
- Havu, I 1921: Pietari Päivärinta: kirjallishistoriallinen tutkimus. Väitöskirja, Helsingin yliopisto.
Verkkokirjasto 24/7
eKirjasto 24/7
Pietari Päivärinnasta muualla
- Kansallisbiografia (kirj. Suvi Ahola)
- Pietari Päivärinta -Seura
- Pietari Päivärinta Kirjasammossa
Kotiseutukokoelmasta poimittua
- Päivärinnan teoksia
- Päivärintaa käsitteleviä tutkimuksia
- Opinnäytetyöt Päivärinnasta
- Pietari Päivärinta, DVD-levyt
