Kompostointiin liittyvät kysymykset ja vastaukset löytyvät tältä sivulta.
Keittiössä syntyvän biojätteen kompostoinnista on tehtävä ilmoitus alueelliselle jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus perustuu jätelakiin ja koskee vakituisten asuntojen ohella myös vapaa-ajan asuntoja. Ilmoitus tulee tehdä vaikkei kompostointi olisi ympärivuotista. Pelkästä puutarhajätteen tai kuivakäymälä-jätteen kompostoinnista ei tehdä ilmoitusta.
Kompostointi-ilmoituslomakkeella on mahdollista ilmoittaa myös poltettavan jätteen astian tyhjennysvälin pidentämisestä kuuteen tai kahdeksaan viikkoon. Kompostorin tulee olla jätehuoltomääräysten mukaisesti lämpöeristetty, ilmastoitu ja haittaeläimiltä suojattu.
Kompostorin tilavuuden on oltava riittävä.
Kompostoinnista tulee tehdä ilmoitus kahden kuukauden (2 kk) sisällä kompostoinnin aloittamisesta. Ilmoitus tulee tehdä vaikkei biojätteen erilliskeräysvelvoite koskisi kiinteistöä.
Kompostointi-ilmoitus on voimassa viisi vuotta, minkä jälkeen se on uusittava. Jos kompostointi kiinteistöllä lopetetaan, on siitä ilmoitettava kirjallisesti jätehuoltoviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa lopettamisesta.
Kompostirekiseriin tallennetaan komposti-ilmoituksista saadut tiedot. Vuonna 2021 muuttunut jätelaki velvoittaa kompostirekisterin ylläpitämiseen. Rekisteriin syötettyjen tietojen avulla kiinteistöillä kompostoitu biojäte saadaan otettua huomioon valtakunnallisen biojätteen kierrätysasteen laskennassa. Tietoja käytetään myös apuna kompostoinnin vaihtoehtona olevan biojätteen kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Keittiössä syntyvä biojäte on kompostoitava kompostorissa,
- joka on suljettu ja tukevarakenteinen
- joka on hyvin ilmastoitu
- joka on lämpöeristetty
- josta ei pääse valumavesiä maaperään
- johon rottien ja muiden haittaeläinten pääsy on estetty
Kompostorin tilavuuden on oltava riittävä. Mikäli kompostointi on ympärivuotista, tulee huomioida erityisesti kylmien vuodenaikojen aiheuttama hidastuminen kompostoitumisessa.
Kompostointi-ilmoituslomakkeella on mahdollista hakea myös poltettavan jätteen astian tyhjennysvälin pidentämistä 6 tai 8 viikkoon.
Tyhjennysvälin pidentäminen 10 tai 12 viikkoon edellyttää biojätteen kompostoinnin lisäksi seuraavien ehtojen täyttymistä:
- jätettä syntyy erittäin vähän
- kiinteistöllä ei ole mahdollisuutta käyttää yhteistä jäteastiaa lähinaapureiden kanssa
- kertyneet jätteet mahtuvat jäteastiaan
- kerätyistä jätteistä ei aiheudu haittaa terveydelle ja ympäristölle
- hyötyjätteen lajitellaan
Tyhjennysvälin pidentäminen 10 tai 12 viikkoon anotaan Jokilaaksojen jätelautakunnalta erillisellä lomakkeella.
Lain velvoittama biojätteiden erilliskeräys tulee koskemaan kaikkia kiinteistöjä yli 10 000 asukkaan taajamissa heinäkuusta 2024 lähtien. Jokilaaksojen jätelautakunnan alueella velvoite koskee Ylivieskan keskustaajamaa. Ajantasaiset taajamarajaukset ovat nähtävillä jätehuoltoviranomaisen verkkosivuilla vuoden 2024 alusta. Biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske kiinteistöjä, jotka kompostoivat biojätteen.
Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, mikäli kiinteistölle on järjestetty biojätteen erilliskeräys sekajätteen keräyksen ohella. Ilmoitusta ei myöskään tarvita, jos kompostoit vain puutarhajätettä ja / tai kuivakäymäläjätettä tai et kompostoi.
Taloyhtiön kaikkien osakkaiden yhteisessä käytössä olevasta kompostorista tehdään vain yksi kompostointi-ilmoitus koko taloyhtiötä koskien, esimerkiksi isännöitsijän toimesta. Ilmoitukseen tulee nimetä vastuuhenkilö ja hänen yhteystietonsa.
Jos sinulla on naapurisi kanssa yhteinen kompostori, riittää yksi ilmoitus, jossa on mainittu kaikki kompostoria käyttävät kiinteistöt. Kompostoinnista vastaavan henkilön tiedot tulee olla mainittuna. Mikäli kompostointi lopetetaan tai vastuuhenkilö vaihtuu, täytyy tästä ilmoittaa Jokilaaksojen jätelautakunnalle.
Jos kompostointi kiinteistöllä lopetetaan, on siitä ilmoitettava kirjallisesti jätehuoltoviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa lopettamisesta.
Bokashilla tai muulla vastaavalla menetelmällä fermentoitu eli käymisprosessoitu biojäte vaatii aina jälkikompostoinnin valmistuakseen mullaksi. Jälkikompostointi on tehtävä suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa. Jälkikäsittelyastian on oltava haittaeläimiltä suojattu. Jälkikompostointi maahan kaivamalla on kiellettyä. Jälkikompostoinnista on mainittava kompostointi-ilmoituksessa.
Omatekoisen kompostorin käyttö on sallittua silloin, kun kompostorin rakenne täyttää jätehuoltomääräykset ja kun kompostointi toteutetaan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Omatekoisesta kompostorista on tehtävä kompostointi-ilmoitus, johon on liitetty kompostorin rakennetta kuvaavat valokuvat tai piirustukset sekä maininta rakennusmateriaaleista. Jätehuoltoviranomainen arvioi viime kädessä, onko kompostointi jätehuoltomääräysten mukaista.
Kompostorin tilavuutta olisi hyvä varata 50 – 100 litraa jokaista taloudessa asuvaa henkilöä kohden. Mikäli biojätteiden lisäksi halutaan kompostoida puutarha- tai käymäläjätettä kannattaa kompostorin kokoa kasvattaa tai hankkia useampia kompostoreita. Kompostori kannatta mitoittaa niin, että jäte ehtii maatua siinä 6 – 8 viikkoa. Ympärivuotiseen keittiön biojätteen kompostointiin soveltuu hyvin eristetty lämpökompostori. Pelkkään puutarhajätteen kompostointiin riittää kasa, auma tai kehikko.
Kompostori on hyvä sijoittaa käytön kannalta järkevimmälle paikalle. Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu biojätekompostori sijoitetaan luontevasti muiden jätesäiliöiden läheisyyteen. Ihanteellinen paikka on lämmin, suojaisa muttei liian paahteinen. Riittävä etäisyys tuuletusikkunoista ja ilmastointikanavista on hyvä myös varmistaa. Tontin rajaan tulisi olla etäisyyttä vähintään viisi metriä, muussa tapauksessa keskustele sijainnista ensin rajanaapurin kanssa. Kompostorin käytöstä ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.
- biojäte tulee käsitellyksi syntypaikallaan
- poltettavan jätteen seasta saadaan vähennettyä palamista vaikeuttavaa nestemäistä ainesta
- jätteiden kuljetus vähenee
- multaa ja maanparannusainetta puutarhan kasveille
- rahansäästö kun jäteastiaa ei tarvitse tyhjentää niin usein
- poltettavan jätteen tyhjennysväliä voi pidentää kun biojätettä ei ole jätteen joukossa
Kompostoriin ei saa laittaa sellaisia jätteitä, jotka haittaavat kompostoitumista tai kompostimullan käyttöä.
Kompostoriin ei saa myöskään laittaa haitallisiksi vieraslajeiksi luokiteltuja kasveja tai niiden osia.
Kompostia ei saa poistaa kompostorista ennen jätteiden maatumista.
Kompostimultaa voidaan hyödyntää kiinteistöllä maanparannusaineena.
Kompostointi on luonnollinen tapa palauttaa elolliseen ainekseen sitoutuneet ravinteet uuden elämän kasvuvoimaksi. Kompostoinnissa jätettä hajottavat pääasiassa bakteerit, sienet, sädesienet ja lierot. Hajoamisessa syntyy hiilidioksidia, vettä tai vesihöyryä, ravinteita ja lämpöenergiaa. Prosessin lopputuotteena muodostuu humusta.
Kompostorit jaetaan karkeasti kahteen ryhmään; eristettyihin lämpökompostoreihin ja eristämättömiin kompostoreihin. Lämpökompostorien eristekerros pitää kompostoitumisessa syntyvän lämmön kompostorin sisällä ja edesauttaa jätteiden muuttumista mullaksi. Keittiössä syntyvän biojätteen ympärivuotinen kompostointi edellyttää lämpökompostorin käyttöä.
Kompostoitumisen vaiheet
Lämpenemisvaihe
Kompostin valtaavat bakteerit ja sädesienet, jotka käyttävät ravintonaan muun muassa sokereita ja valkuaisaineita. Komposti muuttuu happamaksi, eli sen pH-arvo laskee. Hyvin toimiva komposti lämpenee muutamassa päivässä 30 – 50 asteeseen.
Kuumavaihe
Lämpenemisvaiheen hajottajat väistyvät, kuumiin oloihin erikoistuneet bakteerit ja sädesienet ottavat vallan. Näiden käyttäessä ravinnokseen helposti hajoavia ravinteita, lämpötila voi nousta yli 70 asteen pH-arvon ollessa korkeimmillaan 8-9. Kuumavaihe kestää enintään muutamia viikkoja.
Jäähtymisvaihe
Kun helpoimmin hajotettava ravinto loppuu, alkaa lämpötila laskea. Muun muassa sienet ja sädesienet alkavat lahottamaan vaikeasti hajotettavimpia partikkeleita. Kompostissa voi kasvaa tässä vaiheessa lakkisieniä sekä homesieniä. Paljain silmin voi myös erottaa esimerkiksi lieroja, kovakuoriaisia ja tuhatjalkaisia. Jäähtymisvaihe voi kestää useita kuukausia ja sen aikana kompostissa alkaa muodostua humusta.
Valmiin kompostin pH on lähellä neutraalia (pH7).
Jatkuvasti täytettävässä talousjätekompostorissa vaiheet ovat näkyvillä eri-ikäisissä kerroksissa.
Kompostorin käyttö
Kompostoriin voi laittaa oman kodin tai puutarhan kasviperäisiä jätteitä, ruokajätteitä ja käymäläjätteitä. Huomioithan ettei kompostoinnista aiheudu haittaa viihtyvyydelle, terveydelle tai ympäristölle.
Kompostointi aloitetaan laittamalla kompostorin pohjalle reilu kerros karkeaa kariketta. Tämä toimii salaojakerroksena. Nyt kompostoriin voi alkaa lisätä biojätettä, koska bakteereilla ei ole hampaita, kannattaa suurikokoisemmat elintarvikkeet pilkkoa pienemmiksi. Jokaisen lisätyn biojäte-erän päälle laitetaan kerros kuiviketta. Toimiakseen kompostori tarvitsee happea, kosteutta ja ravinteita.
Happea tarvitsevat kompostin pieneliöt hengitykseensä, hapensaannin voi varmistaa käyttämällä karkeajakoista kuiviketta sekä sekoittamalla ja pöyhimällä pintakerroksia ajoittain, tarkoitus ei ole sekoittaa eri kompostoitumisvaiheessa olevia kerroksia keskenään.
Huonosti toimiva komposti on useimmiten liian kuiva. Tällöin kompostin rakenne saattaa olla liian harva, liian löyhästi oleva aines pääsee kuivumaan helposti. Kuivalta tuntuvaa kompostia voi kastella vedellä. Kosteutta on sopivasti kun seos tuntuu kädessä kostealta nyrkkiin puristettaessa.
Kompostori pysyy toiminnassa parhaiten kun sitä täyttää ja käyttää säännöllisesti. Mikäli kompostori pääsee jäätymään talven pakkasille, voi sitä tilan rajoissa edelleen täyttää. Kevään lämmitessä toiminta kompostorissa herää. Liian märkä kompostori jäätyy herkästi, kuivikkeen lisäämisen merkitys on tällöin olennainen. Ohjearvona lisättävän kuivikkeen määrälle voisi pitää vähintään kolmasosaa viedyn jätteen määrästä. Kun kuivike lisätään kompostimassan päälle, toimii se myös eristeenä ja suojaa lämmintä kompostimassaa.
Kompostia ei tule poistaa kompostorista ennen kuin jäte on maatunut. Kun jätettä lisätään ympäri vuoden, täytyy kompostoria myös tyhjentää ympäri vuoden. Pohjalta poistettava kompostimassa on jo jäähtynyttä, tätä massaa poistettaessa kompostin toiminta yleensä piristyy. Kerralla kannattaa tyhjentää korkeintaan 1/3 tilavuudesta.
Kompostimullan käyttö
Hyvin toimivasta talousjätekompostorista voi saada 6–8 viikon jälkeen katekompostia, eli puolikypsää kompostia. Katekomposti on karkeahkoa, elävöittävää maanparannusainetta. Se sisältää vielä paljon hajotettavaa ainesta ja houkuttelee maan omia pieneliöitä. Katekomposti vaatii edelleen happea loppuhajoamiseen, joten sitä ei saa haudata syvälle maahan. Keväällä ja kesällä katekomposti on hyvää kateainetta maan pinnalla.
Yleisimpiä ongelmatilanteita
| Ongelmatilanne | syy | hoito |
| kompostorissa on muurahaisia | kompostimassa on liian kuivaa | kastelu ja sekoittaminen |
| kompostori haisee / ei lämpene | kompostimassa on liian märkää ja tiivistä | lisää karkeaa seosainetta, sekoita |
| kompostori on lämmin ja haisee ammoniakille | lämpötila on liian korkea | lisää hapanta seosainetta, kuten turvetta. älä sekoita liian usein |
| kompostorissa on kärpäsiä, toukkia tai munia | kompostimassaa ei ole peitetty kunnolla tai se on liian märkää tai tiivistä | käännä pintaosa keskelle kuumimpaan kohtaan |
Yhteystiedot
Jätelautakunta
Kyöstintie 4, 84100 YlivieskaJätehuollon suunnittelija
040 5586 330
toimistosihteeri
044 4294 225
Kompostointi-ilmoitus
