Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa ja vedessä
Radon
Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa ja vedessä. Koska radonia ei voi mitenkään aistia, on mittaaminen ainoa tapa saada radonpitoisuus selville. Korkeita radonpitoisuuksia selittävät geologia, rakennustekniikka ja ilmasto. Korkeimpia pitoisuudet ovat läpäisevillä soraharjuilla ja matalimpia tiiviillä savimailla. Radon liikkuu helposti maaperän huokosissa ja kallioperän raoissa, josta se voi päästä sisäilmaan rakennuksen perustuksissa olevien rakojen kautta. Pitkäaikainen oleskelu korkeassa radonpitoisuudessa lisää merkittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään. Radonia voi vapautua sisäilmaan myös vedenkäytön yhteydessä. Radonia esiintyy erityisesti porakaivoissa. Vedestä voi myös tutkia radonpitoisuutta.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetuksen ionisoivasta säteilystä (1044/2018) mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei saisi ylittää arvoa 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3). Uusi asunto pitää suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei ylitä arvoa 200 Bq/m3.
Sisäilman radonpitoisuus mitataan radonmittauspurkeilla. Asunnoissa kattava arvio altistuksesta saadaan, kun mitataan kahdella radonmittauspurkilla asunnon eri huoneissa ja/tai kerroksissa. Mittausajaksi suositellaan kolmea kuukautta, mutta vähintään kaksi kuukautta syyskuun alun (1.9.) ja toukokuun lopun (31.5.) välisenä aikana.
Kuntien ja taloyhtiöiden radonkartoituksissa voidaan mitata yhdellä radonmittauspurkilla asunnon alimmassa asutussa huoneessa.
Jos vapaa-ajan asuntoa käytetään paljon muina vuodenaikoina kuin kesällä, voi radonmittaus olla tarpeellinen myös vapaa-ajan asunnossa. Mittaus tulisi tehdä silloin, kun vapaa-ajan asunnossa oleskellaan.
Jos radonpitoisuus on korkea, sitä voi vähentää helpoilla korjaustoimilla. Korjausmenetelmän valintaan vaikuttavat muun muassa mitattu radonpitoisuus, rakennuksen alla oleva maaperä sekä ilmanvaihto. Radonin torjunta uudisrakentamisessa on helpompaa ja halvempaa kuin talon korjaaminen jälkikäteen pitoisuuden alentamiseksi.
