Asumisessa syntyvät lietteet

Asumisessa syntyvät saostus- ja umpisäiliölietteet

Jokilaaksojen jätelautakunnan toimialueella on kiinteistön haltijan järjestämä lietteenkuljetus. Kiinteistön haltija on tällöin vastuussa jätevesijärjestelmän toimivuudesta ja huoltotoimenpiteistä sekä siitä, että lietesäiliöt tyhjennetään jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Kiinteistön haltijan tulee pitää kirjaa lietteiden tyhjennyksistä, ylös on hyvä kirjata ainakin tyhjennysten, tarkastusten ja huoltojen ajankohdat, tyhjennysten suorittaja sekä lietteen vastaanottopaikka. Vaatimukset koskevat myös vapaa-ajan asuntoja.

Lietesäiliöiden tyhjentäminen

Jätehuoltomääräysten mukaisesti lietesäiliöt tulee tyhjentää seuraavasti:

• Saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä vesikäymälävesiä sisältävä jätevesiliete tulee poistaa tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa
• Pelkkiä pesuvesiä sisältävistä säiliöistä jätevesiliete tulee poistaa tarvittaessa, vähintään kolmen vuoden välein
• Umpisäiliöitä, niiden täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliöt tulee tyhjentää viimeistään niiden täyttyessä, vähintään viiden vuoden välein.

Jätevesilietteet, umpisäiliöiden jätevedet sekä muut vastaavat lietteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sellaiselle toimijalle, joka on hyväksytty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin ja ne on toimitettava kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan. Jätevesilietteitä tai jätevesiä ei saa levittää metsään tai muualle maastoon.  Jätehuoltorekisteriin kuulumisen voi varmistaa yrittäjältä tai tarkastaa Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Jätehuoltokompassista Jätehuoltokompassi – Haku jätehuoltorekisteristä (jatehuoltokompassi.fi).

Jätevesilietteen omatoiminen käsittely

Kiinteistön haltija voi poikkeustapauksissa käsitellä kiinteistöllään syntyviä lietteitä omatoimisesti. Myös tällöin tulee noudattaa jätehuoltomääräysten mukaisia lietesäiliöiden tyhjennysvälejä. Omatoimisesta käsittelystä tulee tehdä etukäteen kirjallinen hakemus jätehuoltoviranomaiselle.

Käsitellyn lietteen peltolevitys

Käsitellyn saostus- ja umpisäiliölietteen saa levittää omalle tai omassa hallinnassa olevalle pellolle lannoitustarkoituksessa. Ennen peltolevitystä lietteet tulee käsitellä kalkkistabiloimalla tai muulla Ruokaviraston tai ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Lietteen käsittelijällä on oltava riittävästi viljelykäyttöön tai muuhun vastaavaan käyttöön soveltuvaa peltoa, jolle hygienisoitu liete on sallittua levittää.

ProAgria Pohjois-Karjalan kalkkistabilointiohje

Jätteen käsittelijä saa ottaa käsiteltäväkseen yhteensä enintään neljän naapurikiinteistön tai muun lähellä sijaitsevan kiinteistön asumisessa syntyvän lietteen ja levittää peltoon lannoitustarkoituksessa samoin edellytyksin kuin omassa toiminnassa syntyneen lietteen. Lietteen omatoimisesta käsittelystä tulee tehdä hakemus jätehuoltoviranomaiselle ennen toiminnan alkamista.

Jätevesilietteen kompostointi

Saostussäiliön tai pienpuhdistamon lietetilan tai muun vastaavan käsittelylaitteiston lietteen voi kompostoida kiinteistöllä, mikäli käytössä on kantovesi tai jos muodostuvan lietteen määrä on vähäinen (vähemmän kuin 20 l / tyhjennyskerta ja vähemmän kuin 50 l / vuosi) ja se on kiinteässä muodossa. Kompostorin tulee olla tarkoitustaan varten suunniteltu, suljettu ja hyvin ilmastoitu, suojattu haittaeläinten pääsyltä ja valumavesien pääsyn maahan tulee olla estetty. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi. Lietteen omatoimisesta kompostoinnista tulee ilmoittaa jätehuoltoviranomaiselle, ilmoitus on voimassa korkeintaan kolme vuotta, jonka jälkeen se pitää kompostoinnin jatkuessa uusia.

Lietteen omatoimisesta käsittelystä ilmoittaminen

Lietteen omatoimisesta käsittelystä tulee ilmoittaa jätehuoltoviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Hakemuksessa tulee esittää

• käsittelystä ja hyödyntämisestä vastaavan henkilön tiedot
• tiedot kiinteistöistä, joiden lietteitä käsitellään
• selvitys lietteen käsittelymenetelmästä
• selvitys mihin hygienisoitu liete aiotaan levittää
• arvio toimintatavan jatkuvuudesta vuosina

Siirtoasiakirja

Jätelaki (646/2011) vaatii laatimaan saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetuksista siirtoasiakirjan. Se sisältää tiedot siitä, mitä jätettä kuljetetaan, mistä ja minne. Siirtoasiakirjan allekirjoittavat jätteen haltija (tuottaja), kuljettaja sekä vastaanottaja. Asiakirjan tietojen tulee olla kaikkien siirtoon osallistuvien saatavilla.

Kun jätettä noudetaan kotitaloudesta, siirtoasiakirjan laatii ja siitä vastaa kuljettaja.

Lisätietoja siirtoasiakirjasta löytyy ympäristöhallinnon yhteisestä verkkopalvelusta, johon pääset tästä.

Yhteystiedot

Jätelautakunta

Kyöstintie 4, 84100 Ylivieska