Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Pengerryspumppaamoista apua Kalajoen veden laadun parantamiseen?

YMPÄRISTÖPALVELUT, TIEDOTE 4.7.2022

Kalajoen keskiosalla joen vedenpintaa on nostettu ja jokivarret pengerretty vesivoimarakentamisen ja
tulvansuojelun takia. Joki on keskiosiltaan vesienhoidon termeillä kuvattuna voimakkaasti muutettu ja
”keinotekoinen”. Peltoalueiden kuivatusvedet eivät pääse valumaan pengerrysten takia suoraan
Kalajokeen, vaan vedet joudutaan pääosin pumppaamaan jokeen. Jokivarressa onkin yhteensä 29
pengerryspumppaamoa 35 kilometrin matkalla, sijoittuen Kalajoen molemmin puolin. Pumppaamoiden
kautta kulkeutuu merkittävä osa peltojen ravinnekuormituksesta. Vuosien ajan on pohdittu, voisiko
kuivatusvedet kerääviä pumppaamoja hyödyntää vesistökuormituksen pienentämisessä. OulujoenIijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa vuosille 2016–2021 on todettu, että vesistöalueella
tulisi pilotoida pellolta tulevien valumavesien kemiallista puhdistusta ja neutralointia niissä kohteissa,
jossa kuivatusvesiä joudutaan tulvapengerrysten takia pumppaamaan. Ylivieskan ja Nivalan
kaupunkien alueille sijoittuva hanke Kalajokivarren pengerryspumppaamoiden sovellettavuus
vesiensuojeluun
on nyt käynnistynyt. Hanke etsii keinoja vesistökuormituksen vähentämiseksi
pumppaamojen avulla.


Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen sekä Nivalan ja Ylivieskan aiemmin teetättämän ja Maveplan
Oy:n laatiman selvityksen perusteella pengerryspumppaamoja voitaisiin hyödyntää kuivatusvesien
käsittelyssä ja näin Kalajokeen ja Perämereen kulkeutuvan ravinnekuormituksen pienentämisessä.
Hankkeessa testattavien toimenpiteiden myötä etsitään käyttökelpoisia tekniikoita kuivatusvesien
ravinnekuorman ja mahdollisen happamuusongelman pienentämiseksi. Hankkeessa kehitettävät
veden tilaa parantavat ratkaisut olisivat hyödynnettävissä myös muiden tulvasuojeltujen jokivarsien
alueella.

Hanketta vetää Ylivieskan kaupungin ympäristöpalvelut. Hankkeelle on muodostettu ohjausryhmä
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Nivalan kaupungin, MTK:n, viljelijöiden ja Oulun yliopiston
edustajista. Hanke kestää 31.10.2024 saakka. Hankkeeseen kuuluva veden tilan seuranta ja
vesinäytteenotto suoritetaan ensimmäistä kertaa kesällä 2022 ja sitä jatketaan koko hankkeen ajan.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle vesien- ja ympäristönhoidon edistämisen ja
vesiensuojelun tehostamisohjelman mukaisesti 160 770 € valtionavustuksen. Tämän lisäksi hanketta
rahoittavat Ylivieskan ja Nivalan kaupungit.


Lisätietoja asiassa antaa:
Maija Schuss
ympäristöasiantuntija
Puh. 044 4294 470, maija.schuss@ylivieska.fi
Tapio Koistinaho
ympäristöpäällikkö
Puh. 044 4294 227, tapio.koistinaho@ylivieska.fi
Mervi Vähäsöyrinki
vs. maaseutujohtaja
Puh. 040 3447 257, mervi.vahasoyrinki@nivala.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Kasvatus ja opetus Yleinen

Ylivieskan uusille kouluille neljän tähden RTS-ympäristöluokitus

Kun koulutilat ovat toimivat, terveelliset ja turvalliset, kaikki voivat keskittyä tärkeimpään eli oppimiseen. Kaisaniemen ja Taanilan koulujen saama neljän tähden RTS-ympäristöluokitus osoittaa, että näistä asioista ei ole rakennushankkeen aikana tingitty.

Kaisaniemen ja Taanilan kouluissa vietettiin hiljattain koulujen historian ensimmäisiä kevätjuhlia. Juhlan aihetta on myös siinä, että koulut saivat tänä keväänä neljän tähden RTS-ympäristöluokituksen.
Luokitus on osoitus siitä, että koulujen suunnittelussa ja rakentamisessa on tarkoin huomioitu energiatehokkuus, pieni hiilijalanjälki, hyvä sisäilma, viihtyisyys sekä elinkaaren kustannukset.

– Nämä hankkeet ovat parhaiden kouluhankkeiden joukossa. Nyt luokituksen on saanut kahdeksan kouluhanketta, tähtiluokissa kolme ja neljä tähteä. Tänä vuonna luokituksen todennäköisesti saa vielä kahdesta neljään kouluhanketta, kertoo RTS-ympäristöluokituksen tuotepäällikkö Petri Jaarto Rakennustietosäätiöstä.

RTS-ympäristöluokitus on rakennusalan toimijoiden yhdessä Suomen oloihin kehittämä työkalu, joka sisältää rakennuksen kestävyyteen, kosteudenhallintaan, käytettävyyteen, ylläpitoon ja viihtyvyyteen liittyviä kriteerejä. Luokitusasteikko on yhdestä viiteen tähteen.

Terveet ja turvalliset koulutilat

Käyttäjille RTS-luokitus on ennen kaikkea eräänlainen takuumerkki rakennuksen terveellisyydestä ja turvallisuudesta, toteaa Taanilan koulun rehtori Risto Oja.

Taanilan Koulu

– Se tuo luottamuksen siihen, että koko rakennuskompleksi ja oppimisympäristö on tehty nykyajan vaatimukset huomioiden. Lasten on täällä hyvä opiskella nyt ja jatkossakin, Oja sanoo.
Myös Kaisaniemen koulun rehtori Paula Hartikainen pitää päällimmäisenä sitä, että oppilailla ja henkilökunnalla on nyt käytössään terveet ja turvalliset tilat:

– Enää ei ole kuulunut mitään sisäilmaongelmista, se puhe on nyt pois.
Uudet tilat on koettu myös opetuksen kannalta toimiviksi. Oppimistorit on otettu hyvin käyttöön, ja koko talo toimii oppimistilana.

– Meillä on nyt ollut siinä mielessä vielä poikkeusvuosi, että kaikki yhdeksäsluokkalaiset ovat olleet täällä. Jatkossa tilaa on hieman enemmän käytössä, Hartikainen toteaa.
Uusissa kouluissa on tehokkaasti hyödynnetty nykyaikaista teknologiaa. Automatiikan ansiosta moni asia on pois käyttäjien huolista. Esimerkiksi valaistus, ilmastointi ja lukitukset on säädetty toimimaan optimaalisella tavalla tilojen käytön mukaan.

– Älyratkaisut tekevät sen, että tällä on helppoa olla ja työskennellä. Kun käyttäjien ei tarvitse huolehtia tekniikasta ja ylläpidosta, energiaa jää oikeaan toimintaan, Risto Oja sanoo.

Kaisaniemen Koulu


Kaikki lähtee jo suunnittelusta

Ylivieskan kaupunki asetti jo kilpailutusvaiheessa tavoitteeksi, että uudet koulut ovat terveelliset ja turvalliset ja että ne rakennetaan RTS-luokituksen vaatimusten mukaisesti. Tämä otettiin huomioon myös hakijoiden pisteytyksessä.
Uudet koulurakennukset on toteutettu elinkaarimallilla Skanska toimiessa pääurakoitsijana ja Caverionin vastatessa talotekniikasta. Rakennusten valmistumisen jälkeen Caverion vastaa kiinteistön kunnossapidosta, hoidosta ja huollosta sekä palveluiden johtamisesta 20 vuoden ylläpitojakson ajan.

– Kaikki lähtee siitä, että RTS-ympäristöluokituksen kriteerit otetaan huomioon jo suunnittelussa. Rakentaminen tehdään suunnitelman mukaisesti, ja kaikki dokumentoidaan tarkoin. Laatuun kiinnitetään entistä enemmän huomiota, mikä on hyvä asia, Skanskan projektipäällikkö Markus Rauhala toteaa.
Koulujen rakentamisessa noudatettiin Kuivaketju10-toimintamallia, joka vähentää kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan.

– Työmaavaiheessa kuivaketjun toteutumista seurattiin jatkuvasti, ja kosteudenhallintakoordinaattori kävi paikalla säännöllisesti, Rauhala kertoo.

Jatkuva seuranta tuottaa tietoa

Koulujen suunnittelussa ja rakentamisessa kaikki valinnat on tehty niin, että rakennukset olisivat energiatehokkaita ja että niiden hiilijalanjälki olisi mahdollisimman pieni.
Caverionin hankekehityspäällikkö Teemu Liehu kertoo, että nälkä kasvoi syödessä, ja joissain asioissa rimaa haluttiin nostaa jopa korkeammalle kuin RTS-luokitus vaatii.

– Kun mietittiin tilojen käyttöä erilaisissa tilanteissa, löytyi pieniäkin asioita, joilla saatiin merkittäviä parannuksia. Hyvä esimerkki on vettä säästävien vesikalusteiden säätäminen niin, että säästöä syntyy mahdollisimman paljon.

Sähköisen portaalin avulla pystytään seuraamaan esimerkiksi koulurakennusten energiankulutusta, lämpötiloja ja sisäilman laatua. Järjestelmä havaitsee mahdolliset poikkeamat, ja niihin pystytään reagoimaan ajoissa. Jotta kaikki toimisi luotettavasti, sisäisestä verkosta on tehty erittäin tietoturvallinen.

– Kun kiinteistöä seurataan pitkällä aikavälillä, voidaan varmistua, että olosuhteet pysyvät oikeanlaisina. Suunnitelmia ja kehittämistarpeita myös käydään yhdessä käyttäjien kanssa läpi säännöllisesti, ja niitä päivitetään jatkuvasti, Liehu kertoo.


Uusi koulu toi vapautta opiskeluun

Taanilan ja Kaisaniemen koulun oppilailla on takanaan ensimmäinen lukuvuosi uusissa kouluissa. Ympärillä olevan rakennuksen lisäksi moni muukin asia on oppilaiden arjessa muuttunut. Opiskelu ei rajoitu enää luokkahuoneisiin, vaan kaikki tilat palvelevat myös oppimistiloina.

Amanda Vaahteralle koulun kirjasto on paikka, jossa on mukavaa opiskella ja viettää myös välitunteja.

– Opiskelu on ollut nyt erilaista kuin ennen. Nyt saa opiskella vapaammin, vaikka käytävällä tai kirjastossa kavereiden kanssa. Joillekin on helpompaa opiskella luokassa, ja sekin on mahdollista, toteaa kahdeksannen luokan päättänyt Amanda Vaahtera.

Kun Amanda viime syksynä pääsi tutustumaan uuteen kouluun, kaikki näytti ensisilmäyksellä hienolta ja modernilta. Ensimmäinen yläkouluvuosi oli vietetty parakeissa, ja vaikka opiskelu sielläkin sujui, muutos oli huomattava.

– Kouluympäristö vaikuttaa opiskeluun ja jopa motivaatioonkin. Täällä on hyvät tilat, ja kyllä sillä on merkitystä.
Lempipaikakseen koulussa Amanda nimeää kirjaston, jonka sohvien ja seinämien suojassa voi opiskella tai oleskella kavereiden kanssa.

– Välitunneilla ollaan yleensä juuri kirjastossa tai käytävien sohvilla. Hyvällä ilmalla voidaan olla parvekkeellakin.


Toimittaja Hanna Perkkiö
Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Yleinen

Ylivieskan kaupungin kesäsulku

Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Pylväsojan alaosan kunnostustyöt ovat edenneet hyvin

Tiedote 19.6.2022

PYLVÄSOJAN ALAOSAN ELINYMPÄRISTÖKUNNOSTUKSEN -hankkeeseen
kuuluvat Pylväsojan alaosan kunnostamistyöt ovat edenneet.
Konekunnostamistöitä tehtiin alueella 15.6.–17.6.

Ylivieskan Pylväsojan alaosalle on tehty kunnostussuunnitelma jo vuonna 2015. Työt puron
kunnostamiseen lähtivät käyntiin viime vuonna talkoovoimin. Lokakuussa 2021 muodostettiin puron
uomaan sankkotalkoilla ja traktoria apuna käyttäen kolme kutusoraikkoa. Kunnostustöitä uomassa
jatkettiin nyt kesäkuussa kaivinkoneen avulla. Kaivinkone aloitti työnsä 15.6. työnjohtaja Heikki
Tahkolan johdolla. Paikalla oli myös hankevastaava Maija Schuss Ylivieskan kaupungilta. Työt päästiin
aloittamaan keskiviikkona kauniissa auringonpaisteessa, mutta seuraavina päivinä keli muuttui
kylmemmäksi ja sateiseksi. Kunnostustyöt kestivät perjantaihin 17.6. saakka.

Kaivinkoneella saatiin hyvin siirrettyä isoja kiviä ja lohkareita uoman sivuilta keskemmäs ohjaamaan
uoman virtaamaa monipuolisemmaksi. Uomaan saatiin luotua hyvin koskimaisempaa, polveilevampaa
uomarakennetta ja erilaisia kivimuodostumia, jotka tarjoavat hyviä elinympäristöjä erilaisille vesieliöille.
Isoista kivistä muodostui kaloille levähdyspaikkoja ja virran kulkua ohjaavia rakenteita. Uoman laidoille
muodostettiin hyvin poikastuotantoon soveltuvia alueita, poikaskivikkoja ja kutusoraikkoja.
Pylväänlammen länsipuolelta löytyi myös sorasta kerääntynyt kasa, joka leviteltiin saaren edustalle
suunnitelluille kutusoraikkoalueille. Myös muita sorapaikkoja pystyttiin muodostamaan uomaan
purossa jo valmiina olevan materiaalin avulla.

Puron uoman muutoksen pystyi näkemään heti, uoman ulkoasu muuttui varsinkin isojen kivien ja
lohkareiden takia heti monipuolisemmaksi ja koskimaisemmaksi. Puron vesi myös alkoi solisemaan
veden virratessa kivien lomasta alavirtaan päin. Kaiken kaikkiaan puron uoma saatiin kunnostettua
suunnitelmien mukaisesti ja puron monimuotoisuutta saatiin lisättyä huomattavasti.

Hankkeen ovat rahoittaneet Ylivieskan kaupunki sekä valtio. Pohjois-Pohjaan ELY-keskus on
27.04.2021 myöntänyt vesien- ja ympäristönhoidon edistämisen ja vesiensuojelun tehostamisohjelman
mukaisesti Pylväsojalle 20 000 € valtionavustuksen Pylväsojan elinympäristökunnostusta varten.
Avustettavan hankkeen toteutusaika on 30.11.2020 – 30.11.2022.
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Lisätietoja asiassa antaa:

Maija Schuss
ympäristöasiantuntija
Puh. 044 4294 470, maija.schuss@ylivieska.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Ylivieskan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta jätti valituslupahakemuksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Ympäristöpalvelut tiedottaa, 3.5.2022

Ylivieskan rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi huhtikuussa 2020 rakennusluvat kahdeksan tuulivoimalan rakentamiseksi Tuomiperän tuulivoimapuistoon, lainvoimaisen osayleiskaavan perusteella.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 29.3.2022 rakennus- ja ympäristölautakunnan myöntämät luvat ja palautti ne uudelleen käsiteltäväksi. Päätöksen perusteluiden mukaan alueelle on osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen muodostunut susien ns. Nivalan reviiri, jonka alueen sisään Tuomiperän tuulivoimapuisto sijoittuu.

Hallinto-oikeus piti toisella päätöksellään voimassa lautakunnan myöntämät tuulivoimaloita koskevat poikkeamisluvat, jotka mm. sallivat tuulivoimaloiden rakentamisen 30 metriä kaavanmukaista korkeammiksi.

Rakennus- ja ympäristölautakunta päätti 26.4.2022 hakea hallinto-oikeuden ratkaisuun valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Lautakunnan mielestä asiaan on tarpeen saada korkeimman hallinto-oikeuden linjaus. Seudulla on runsaasti tuulivoimapuistoja ja tuulivoimaloiden rakentamista koskevia hankkeita eri vaiheissaan ja useat kohdistuvat samalle ns. Nivalan susireviirille. Lupamenettelyjen ja tuomioistuinten ratkaisukäytäntöjen tulee turvata eri toimijoiden ja hankkeiden yhdenvertaisuus. Tuulivoimarakentamisessa on kysymys asian erityisen suuresta taloudellisesta ja muusta merkityksestä yleisen edun kannalta (kuten kansallisen energiaomavaraisuuden turvaamisessa), mikä laissa mainitaan valitusluvan perusteena. Myös reviirillä sijaitsevien suden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen selvittämisvelvollisuus kaipaa korkeimman oikeusasteen linjausta. Lisäksi lautakunta pyysi, että korkein hallinto-oikeus tarkastelisi myös rakennusluvista tehdyssä valituksessa esitetyt muut valitusperusteet susiasian ohella.

Lautakunnan päätös valitusluvan hakemiseksi syntyi äänin 4-2. Vähemmistöön jääneet lautakunnan jäsenet olisivat tyytyneet Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisuun.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Seutukaupungit entistä tunnetumpia ja houkuttelevampia suurten kaupunkien asukkaille

Tuore seutukaupunkien vetovoimatutkimus osoittaa, että sekä seutukaupunkien tunnettuus että muuttovetovoima suurista kaupungeista seutukaupunkeihin on kasvussa edelliseen tutkimusajankohtaan 2019 verrattuna.

Mitä tunnetumpi kaupunki, sitä vetovoimaisemmaksi se koetaan. Suurten kaupunkien asukkaat tuntevat tutkimuksen mukaan seutukaupungit seitsemän prosenttia paremmin kuin vuonna 2019. Seutukaupunkeja positiiviseen valoon nostavat persoonallisuus sekä aktiiviset viestintäteot.

Suurten kaupunkien näkökulmasta muuttovetovoimaisimmat seutukaupungit ovat Rauma, Kalajoki, Iisalmi ja Kristiinankaupunki. Koronapandemia on myös osaltaan lisännyt suurissa kaupungissa asuvien kiinnostusta seutukaupunkeja kohtaan.

Samalla seutukaupungeissa asuvien pitovoima eli halukkuus pysyä asuinkaupungissaan on vahvistunut voimakkaasti. Seutukaupungeissa asuvista 40 prosenttia kertoo korona-ajan lisänneen halukkuutta pysyä nykyisessä kotikaupungissa. Koronapandemia on vahvistanut sisäistä pitovoimaa etenkin Savonlinnassa, Alavudella, Paraisilla, Kuusamossa ja Nurmeksessa.

Muuttokiinnostus valjastettavissa asukkaiksi ja työvoimaksi – edellyttää aktiivista mainetyötä

Seutukaupunkien keskeisinä vetovoimatekijöinä pidetään edellisen tutkimusvuoden 2019 tapaan turvallisuutta, asuinympäristöä ja liikenteellistä saavutettavuutta.

-Potentiaalista asukas- ja työvoimakohderyhmää ovat erityisesti luontoa ja harrastuksia arvostavat lapsiperheet. Seutukaupungeilla on tuhannen taalan paikka kohdentaa markkinointia muun muassa paluumuuttoa harkitseville suurten kaupunkien asukkaille. Myös koronapandemian vaikutukset työelämän joustoihin kannattaa hyödyntää kaupungin viesteissä, kannustaa seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa.

Tulosten mukaan suurissa kaupungeissa asuvien mielikuvaan seutukaupungeista vaikuttavat pienemmässä mittakaavassa myös ilmapiiri ja fiilis, kaupalliset palvelut, matkailutarjonta sekä persoonallisuus ja erottuvuus.

Ulkoisissa mielikuvissa seutukaupunkien suurempi koko kohottaa positiivista vaikutelmaa silloin, kun paikkakunta on vähemmän tuttu. Pidemmän välimatkan takaa seutukaupungit kiinnostavat erityisesti matkailun näkökulmasta.

Tutkimuskohteissa asuu lähes miljoona suomalaista

Tammi-helmikuussa 2022 toteutetun tutkimuksen tavoitteena on arvioida elinvoiman ja vetovoiman kehittymistä kaikissa 57 suomalaisessa seutukaupungissa. Aineisto tarjoaa seutukaupungeille arvokasta vertailutietoa asemoitumisesta kaupunkien kesken sekä työkaluja kehittämistyölle.

Tutkimukseen saatiin noin 11 100 sisäistä arvioita seutukaupunkien asukkailta sekä noin 2 000 ulkoista arvioita suurten kaupunkien asukkailta.

Seutukaupunkeja ovat seutunsa ja talousalueensa keskukset tai keskusparit, jotka muodostavat ympärilleen työssäkäynti- ja asiointialueen. Seutukaupungeissa asuu lähes miljoona suomalaista. Maakuntakeskuksia ei lasketa seutukaupungeiksi. Tutkimuksen toteutti seutukaupunkiverkoston toimeksiannosta Innolink Research Oy.

Lue koko tutkimusraportti: Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2022

Tiivistelmä vetovoimatutkimuksesta

(Faktaboksi:)

Seutukaupungit voidaan luokitella väkiluvun mukaan seuraavasti:

Yli 30 000 asukkaan kaupungit (4): Savonlinna, Rauma, Lohja ja Salo

20 000–29 999 asukkaan kaupungit (11): Varkaus, Kemi, Kurikka, Valkeakoski, Iisalmi, Tornio, Sastamala, Raahe, Imatra, Raasepori ja Riihimäki

10 000–19 999 asukkaan kaupungit (23): Nivala, Lieksa, Paimio, Alavus, Kalajoki, Kankaanpää, Kauhajoki, Lapua, Loviisa, Parainen, Kuusamo, Ylivieska, Uusikaupunki, Kauhava, Loimaa, Akaa, Forssa, Pieksämäki, Heinola, Äänekoski, Pietarsaari, Hamina ja Jämsä

Alle 10 000 asukkaan kaupungit (19): Kannus, Ähtäri, Viitasaari, Parkano, Kristiinankaupunki, Ikaalinen, Suonenjoki, Kokemäki, Oulainen, Kemijärvi, Laitila, Somero, Saarijärvi, Alajärvi, Keuruu, Nurmes, Mänttä-Vilppula, Kitee ja Huittinen

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Lisätietoja

Ylivieskan kaupungin puolesta:

Maria Sorvisto

kaupunginjohtaja

maria.sorvisto@ylivieska.fi; 044 4294 210

Tutkimuksen suorittajat :

Innolink Research Oy, toimitusjohtaja, Pekka Vuorela, 050 571 8804

Innolink Research Oy, asiakaspäällikkö, Katja Helkala, 040 771 7518

Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa, 044 020 9000

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Kasvatus ja opetus Työ ja yrittäminen Vapaa-ajan palvelut Yleinen

Kunta-Akkuna on auki!

Kategoriat
Asuminen ja ympäristö

Asemakaavan muutos (Hollihaka)

5. kaupungiosan (Hollihaka) korttelia 82 koskeva asemakaavan muutos.

Aluetta rajaa Karpalopuisto, Koivikonkatu ja Urpukatu.

Asiaa on käsitelty 7.6.2022 § 4, jolloin teknisten palveluiden lautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen.

Asemakaavan muutos on lainvoimainen 5.8.2022.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Yleinen

Kaupunki tutuksi jokaiselle.

Ylivieskan kaupungilla on menossa omien toimintojensa esittely kuntalaisille. Kaupunki on täyttänyt 50 vuotta ja juhlavuoden kunniaksi järjestettävän tempauksen tarkoituksena on tuoda kaupungin organisaatio lähemmäksi asukkaitamme. 

Hyvinvoinnin toimiala

Kaupunki tutuksi jokaiselle – Hyvinvoinnin toimiala
Kaupunki tutuksi jokaiselle: Kirjastopalvelut ja kirjavinkkaus
Kaupunki tutuksi jokaiselle – Hyvinvoinnin toimiala: Kulttuuripalvelut

Tekniset palvelut

Kaupunki tutuksi jokaiselle – Tekniset palvelut
Kaupunki tutuksi jokaiselle – Tekniset palvelut: Maankäyttöpalvelut osa 1
Kaupunki tutuksi jokaiselle – Tekniset palvelut: Maankäyttöpalvelut osa 2
Kaupunki tutuksi jokaiselle – Tekniset palvelut: Kuntatekniikka
Kaupunki tutuksi jokaiselle – Tekniset palvelut: Tilapalvelut
Kaupunki tutuksi jokaiselle – Tekniset palvelut: Ympäristöpalvelut
KKaupunki tutuksi jokaiselle – Tekniset palvelut: Ympäristöpalvelut

Talous- ja ict -palvelut

KaKaupunki tutuksi jokaiselle Talous- ja ict-palvelut
Kaupunki tutuksi jokaiselle – ICT -palvelut:
Kaupunki tutuksi jokaiselle – talous- ja ICT-palvelut 2

Jokilaaksojen pelastuslaitos

Kaupunki tutuksi jokaiselle – Jokilaaksojen pelastuslaitos

Sivistyspalvelut

Kaupunki tutuksi jokaiselle – Sivistyspalvelut
Kaupunki tutuksi jokaiselle – Varhaiskasvatus
Kaupunki tutuksi jokaiselle – Nuorisopalvelut
Kaupunki tutuksi jokaiselle – Nuorisopalvelut (Ohjaamo&Jelppiverkko)
Kaupunki tutuksi jokaiselle – Ylivieskan seudun musiikkiopisto
Kaupunki tutuksi jokaiselle – Ylivieskan seudun kansalaisopisto
Kaupunki tutuksi jokaiselle – sivistystoimialan loppuhuipennus

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö

Vestia Oy:n kuntatiedote 11.1.2022 – Asiointikokemus Vestia Oy:n lajittelupihoilla hyötyjäteasemia parempi

KUNTATIEDOTE 11.1.2022

Vestia Oy:n lajittelupiha-asiakkaat arvoivat lajittelupihojen aukioloajat, ajojärjestelyiden
selkeyden, jätteiden lajitteluopasteiden ja kylttien ymmärrettävyyden hyötyjäteasemia
paremmiksi. Suurin osa asioivista asiakkaista asuu omakotitalossa ja jätelajeista eniten
tuotiin sähkö- ja elektroniikkaromua, Tiedot käyvät ilmi Vestia Oy:n kesällä 2021
hyötyjäteasemilla ja lajittelupihoilla tekemistä asiakaskyselyistä.

Lajittelupihojen pidemmät aukioloajat lisäsivät asiakastyytyväisyyttä

Vestia Oy:n hyötyjäteasemilla ja lajittelupihoilla tehdystä asiakaskyselystä käy ilmi, että
lajittelupihojen aukioloaikojen pidennys on isoin parannus palveluissa verrattuna
hyötyjäteasemiin. Lajittelupihakyselyyn vastanneista aukioloaikoja piti riittävänä noin 90
%, kun vastaava luku hyötyjäteasemakyselyyn vastanneilla oli noin 60 %..
Lajittelupihoilla vastanneet kokivat myös jätteiden lajitteluun tarkoitettujen opasteiden
ja kylttien ymmärrettävyyden (yli 90 %) sekä ajojärjestelyt ja asioinnin helppouden (yli 90
%) paremmaksi kuin hyötyjäteasemilla. Hyötyjäteasemilla vastanneista noin 85 % koki
sekä jätteiden lajittelun opasteet ja kyltit että ajojärjestelyt ymmärrettäväksi ja asioinnin
helpoksi.

Sekä hyötyjäteasemia että lajittelupihoja pidettiin siisteinä paikkoina (reilut 90 %), Lisäksi
molempien kyselyiden asiakkaista noin 80 % piti hintoja kohtuullisina.

Eniten jätettä omakotitaloista – SER:ä, metallia ja poltettavaa jätettä

Asiakaskyselyiden vastauksista kävi aiempien vuosien tavoin ilmi, että eniten jätteitä
tuodaan omakotitaloista (70 %) ja tuotava jäte on yleensä sähkö- ja elektroniikkaromua
eli SERiä (17 %), metallia (14 %) tai poltettavaa jätettä (13 %). Kyselyyn vastanneet asiakkaat
tuovat jätteitä enimmäkseen ympäri vuoden (53 %). Kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja
syksyisin asioivia oli 28 % ja pelkästään keväisin asioivia vastaajissa oli 16 %.

Ammattitaitoinen henkilöstö auttaa asiakkaita

Hyötyjäteasemien ja lajittelupihojen asiakaspalvelu sai erityisen hyvät arviot mm.
asiantuntevuudesta ja ystävällisyydestä.

  • Urakoitsijamme tekevät erinomaista työtä ja tämä näkyy erityisesti kyselyn
    vastauksissa, toteaa Vestian toimitusjohtaja Olavi Soinio.
    Vestian toimintaan oltiin myös kokonaisuutena erittäin tyytyväisiä. Alhaisin keskiarvo oli
    8,8 ja korkein 9,8 (arviointiasteikko 1–10). Korkeimmat keskiarvot annettiin Pyhännällä
    (9,8), Oulaisissa (9,5) ja Pyhäjärvellä (9,4).
    Vestia Oy:n asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin paperi- ja nettikyselynä kaikilla 11
    hyötyjäteasemalla ja kaikilla viidellä lajittelupihalla heinäkuussa 2021. Vastauksia
    kyselyyn saatiin kaikkiaan 485 asiakkaalta. Kävijämäärään suhteutettuna eniten vastaajia
    oli Kannuksen, Sievin ja Pyhäjoen hyötyjäteasemilla ja Pyhäjärven, Haapaveden ja
    Pyhännän lajittelupihoilla. Osa kyselyn aikaan olleista hyötyjäteasemista on jo muuttunut
    lajittelupihoiksi (Sievi ja Pyhäjoki).
    Viimeksi asiakastyytyväisyyskysely tehtiin Vestian hyötyjäteasemilla vuonna 2018.
    Vestia Oy toteuttaa asiakastyytyväisyyskyselyitä toiminnan arvioimiseksi ja
    kehittämiseksi säännöllisin väliajoin.

Lisätietoja:

Mervi Väisänen, viestintä- ja henkilöstöpäällikkö mervi.vaisanen@vestia.fi 044 749 3948

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin