Ylivieskan kaupunki 
Päivärinnan lapsikuoron perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta. Kuoron pitkää perinnettä juhlistetaan 40-vuotisjuhlakonsertilla Kulttuurikeskus Akustiikassa sunnuntaina 26.5.2024 klo 14.
Kuntalehti kirjoittaa perjantaina julkaisemassaan jutussa Päivärinnan lapsikuoron 40-vuotisesta taipaleesta ja koulukuoron merkityksestä osana musiikkikasvatusta ja kouluarkea. Käy lukemassa juttu:
Ylivieskan kaupungin johtokeskuksen päätöksellä Niemelän koulun oppilaiden opetus järjestetään 15.4.2024 etänä. Liikennöitsijöille on ilmoitettu asiasta.
Niemelänkylän tulva-alueelta kulkee oppilaita myös muihin kouluihin (Ranta, Taanila ja Kaisaniemi). Jos tie on poikki, koti saarroksissa tai kulku muuten vaikeaa, on näillä oppilailla huominen koulupäivä etäpäivä. Perheitä pyydetään olemaan yhteydessä koululle ja ilmoittamaan mahdollisista koulukuljetuksen poikkeamista liikennöitsijälle. Opetus järjestetään näillä kouluilla muuten normaalisti.
Ohjeet etäkoulupäivästä antaa oma opettaja.
Ylivieskan kaupungin kuntatekniikassa on otettu käyttöön vastausnauhoite liittyen aurauspuheluihin. Aurauspuhelin on ajoittain ruuhkautunut, joten tällä muutoksella varmistetaan, että kaikkiin puheluihin pystytään reagoimaan riittävällä henkilöstöresurssilla.
Aurauspalautteen numero on säilynyt ennallaan p. 040 486 0574 (arkisin klo 9-15). Tämän lisäksi palautetta aurauksesta voi edelleen jättää kotisivuilla olevan lomakkeen kautta Pihateiden ja katujen aurauspalautekanava – Ylivieskan kaupunki.
Aurauspuhelimen nauhoite ohjaa soittajaa valitsemaan vaihtoehdoista mitä asia koskee.
Aurauspuhelimen nauhoitteeseen tallentuneet viestit puretaan päivittäin ja käsitellään asianmukaisesti.
Ylivieskan kaupunki on varotoimena antanut aiemmin päivän aikana tiedotteen liittyen kaupungin nimissä tehtyihin puhelintiedusteluihin. Kuntia on viime aikoina ohjeistettu reagoimaan nopeasti palautteisiin epäilyttävistä toimista. Palautteisiin johtaneet tapahtumat on päivän aikana tutkittu, eikä aihetta huoleen ole. Ylivieskan kaupunki kiittää kuntalaisia aktiivisuudestaan palautteenannossa.
Ylivieskan kaupungin elinvoimapalveluiden Rekryopo-hankkeen toimeksiannosta on Levelup Oy:n toteuttamana tehty puheluita paikallisille yrityksille. Puheluissa on kerätty elinvoimapalveluissa käynnissä olevaan hankkeeseen liittyen tietoa yritysten työllisyystilanteesta ja rekrytointitarpeista. Puhelut on tehty aiheesta, ja keskusteluissa annettuja tietoja hyödynnetään ainoastaan elinvoimapalveluiden työn tukena.
Kaupungin elinvoimapalvelut ja Levelup Oy haluavat pyytää anteeksi epäselvyyksiä puheluiden alkuperään liittyen. Lisäksi haluamme ilmoittaa, että puhelujen alkuperänä näkynyt salainen puhelinnumero on ollut inhimillisen virheen tulos, ja se tullaan korjaamaan. Tulevaisuudessa kaikki puhelut tehdään julkisesta numerosta, ja puhelut tullaan käymään tarkennetun ohjeistuksen mukaisesti.
Ylivieskan kaupungin Rekryopo-hankkeeseen voi käydä tutustumassa oheisen linkin kautta: https://ylivieskanelinvoima.fi/palvelut/hankkeet/rekryopo-yritysten-rekrytointiosaamisen-kehittaminen/
Ylivieskan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (Alavieska, Nivala, Sievi ja Ylivieska) tiedottaa:
Sievin Jyringistä 28.7.2023 tutkittavaksi lähetetystä lokista on todettu lintuinfluenssa H5N1. Jo aikaisemmin Sievin keskustan alueelta sekä Lahnajärveltä on lähetty tutkittavaksi lokkeja, joissa on todettu lintuinfluenssa H5N1. Alueellamme ei ole todettu joukkokuolemia. Yksittäisiä lokkeja ei ole enää syytä lähettää tutkittavaksi, kun alueellamme on jo todettu lintuinfluenssaa.
On hyvä muistaa, että kuolleiden lintujen käsittelyä tulee välttää. Erityisesti tulee huolehtia, että lapset ja lemmikkieläimet eivät pääse käsiksi kuolleisiin lintuihin. Yksittäisen kuolleen linnun voi haudata koskematta lintuun, esimerkiksi lapiolla siirtämällä. Tällöin tulee käyttää hengityssuojainta ja kertakäyttökäsineitä. Hautaamisen jälkeen on kädet pestävä hyvin vedellä ja saippualla sekä desinfioitava alkoholipohjaisella käsidesillä. Sairaita ja lintuinfluenssaan kuolleita eläimiä käsiteltäessä on mahdollista, joskin epätodennäköistä, että lintuinfluenssa tarttuu myös ihmiseen. Lintuinfluenssan oireet ihmisellä ovat samat kuin kausi-influenssan oireet.
Ruokavirasto on tiedottanut, että lintuinfluenssaa on todettu myös muun muassa Keski-Pohjanmaan alueella turkistarhoilla. Ruokavirasto on laatinut turkistarhoille ohjeen lintuinfluenssan torjuntaan https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/ruokavirasto-valmistautuu-lintuinfluenssan-torjuntaan-turkiselaintiloilla/. Torjuntatoimiin on syytä ryhtyä myös alueemme turkistarhoilla.
Lintuinfluenssa tarttuu kaikkiin lintuihin. Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää suojata kaikki siipikarja ja lemmikkilinnut tartunnalta. Harrastekanoja on alueellamme runsaasti. Luonnonvaraisten lintujen kontaktit niihin tulee estää. Ulkona pidettävien kanojen aitaukset suositellaan katettavaksi, jotta lintuinfluenssan tarttuminen kanoihin estetään. Siipikarjan ja lemmikkilintujen pitäjien tulee ilmoittaa kunnaneläinlääkärille, mikäli linnuissa havaitaan influenssan oireita eli sierainvuotoa, yskää, apatiaa, syömättömyyttä sekä kohonnutta kuolleisuutta. Ruokavirasto on suositellut siipikarjan ja harrastekanojen sisälläpitoa koko Suomessa https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/lemmikki–ja-harraste-elaimet/uutiset/ruokavirasto-suosittelee-myos-harrastekanojen-sisallapitoa-koko-suomessa–luonnonvaraisissa-linnuissa-on-runsaasti-lintuinfluenssaa/.
Metsästyskausi on kohta alkamassa ja on hyvä tiedostaa, että alueellamme on todettu lintuinfluenssaa. Ruokavirasto suosittelee, ettei vesilintuja metsästettäisi alueilla, joissa on todettu lintuinfluenssaa. Ruokavirasto suosittelee, ettei vesilintuja metsästettäisi alueilla, joissa on todettu lintujen joukkokuolemia tai lintuinfluenssaa https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/lintujen-metsastyskausi-lahenee–miten-huomioida-lintuinfluenssa/.
Luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista tai yksittäisistä kuolleista petolinnuista voit ilmoittaa virka-aikana Ylivieskan ympäristöterveydenhuollon eläinlääkärille ja virka-ajan ulkopuolella päivystävälle kunnaneläinlääkärille. Yksittäisistä kuolleista lokeista ei tarvitse ilmoittaa eläinlääkäreille. Yleensä joukkosairastumisena tai -kuolemana voidaan pitää tilannetta, jossa samalta alueelta löytyy sairaana tai kuolleena useampi kuin yksi joutsen, viisi tai useampi muu vesilintu tai yli kymmenen muihin lajeihin kuuluvaa lintua.
https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siipikarja/lintuinfluenssa/ajankohtaista-lintuinfluenssasta/
Lintujen joukkosairastumisista ja -kuolemista Ylivieskan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella (Alavieska, Nivala, Sievi ja Ylivieska) voi ilmoittaa:
Lisätietoja antaa:
kunnaneläinlääkäri Petra Aitto-oja, p. 044 419 5814, petra.aitto-oja@ylivieska.fi
kunnaneläinlääkäri Kaija Hannula, p. 044 419 5805, kaija.hannula@ylivieska.fi
Asiasta tiedotetaan seuraavan kerran, jos tarvetta ilmenee.
Tänään Ylivieskan Kaisaniemen koululla on tapahtunut väkivaltatilanne oppilaalle.
Uhri on jo ensihoidon hoidossa ja siirretty Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Tekijä on viranomaisten hallussa.
Oppilaille ja henkilökunnalle on järjestetty kriisiapua.
Asiasta tiedotusvastuu on poliisilla.
Hyvinvointialueiden aloittaessa ympäristöterveydenhuollon palvelut säilyvät kuntien järjestämisvastuulla. Ylivieskan kaupungin osalta tämä tarkoittaa sitä, että vuodenvaihteen jälkeen ympäristöterveydenhuollon palvelut eli eläinlääkintäpalvelut ja terveysvalvonta tuotetaan jatkossa vastuukuntamallilla. Palvelut tuotetaan Alavieskan, Nivalan, Sievin ja Ylivieskan alueelle Ylivieskan toimiessa isäntäkuntana.
Siirto on pyritty toteuttamaan mahdollisimman vähän asiakkaisiin vaikuttaen eikä muutoksia palveluiden laajuuteen ole tapahtunut. Palvelunumerot pysyvät ennallaan sekä palvelupisteet samoina.
Terveysvalvonnan ja valvontaeläinlääkärin toimipiste:
Tasangontie 21, 84100 Ylivieska
Eläinlääkärien toimipisteet:
Ylivieska, Sievi ja Alavieska
Katajistontie 2, 84100 Ylivieska
Nivala
Pajatie 1 C, 85500 Nivala
Sähköpostiosoitteet muuttuvat seuraavasti :
terveystarkastajat@ylivieska.fi
Yhteystiedot ja palvelut löytyvät jatkossa täältä >>
KUNTATIEDOTE 30.6.2022
Jokilaaksojen jätelautakunnan toimialueen uudet jätehuoltomääräykset astuvat voimaan 1.7.2022 korvaten voimassa olleet jätehuoltomääräykset. Jätehuoltomääräyksien suurimmat muutokset koskevat bio- ja pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteita, kompostointia ja keräykseen soveltuvia jäteastioita.
Biojätteen erilliskeräysvelvoite laajenee
Uuden jätelain ja jätehuoltomääräysten mukaisesti kaikkien vähintään viiden huoneiston taloyhtiöiden on aloitettava biojätteen erilliskeräys tai kompostointi lämpökompostorilla 1.7.2022 alkaen.
1.7.2024 biojätteen erilliskeräysvelvoite laajenee koskemaan kaikkia kiinteistöjä, myös omakotitaloja, yli 10 000 asukkaan taajamissa. Vestian toimialueella tämä tarkoittaa Ylivieskan keskustaajamaa. Vaihtoehtona biojätteen erilliskeräykselle on kompostointi lämpökompostorilla.
Muilta kiinteistöiltä biojäte on jatkossa erilliskerättävä, mikäli sitä kertyy yli 10 kg viikossa ja yleisötilaisuuksista, mikäli sitä kertyy yli 10 kg. Aiemmin määrä on molemmissa ollut 50 kg.
Biojätteen lajitteluun on lisäksi annettu tarkennuksia. Biojätteeseen ei saa lajitella enää puutarha- ja puistojätettä, ja biojäte on pakattava biohajoavaan pussiin ennen sen sijoittamista biojäteastiaan. Muovipussien ja biohajoavien muovipussien käyttö on kielletty.
Kompostoinnista ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle
Jätteen haltijan on tehtävä jatkossa aina ilmoitus biojätteen kompostoinnista jätehuoltoviranomaiselle vähintään kahden kuukauden sisällä kompostoinnin aloittamisesta. Ilmoitus kompostoinnista vaaditaan, vaikka biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koskisi kiinteistöä.
Kaikista kiinteistöistä, joilla kompostointi on aloitettu ennen 1.1.2023, on tehtävä kompostointi-ilmoitus Jokilaaksojen jätelautakunnalle viimeistään 31.12.2022.
Pakkausjätteet erilliskerättävä aiempaa tiukemmin
Kartonki-, lasi- ja muovipakkausten sekä pienmetallin erilliskeräysvelvoite laajenee 1.7.2023, jolloin kaikkien vähintään viiden huoneiston taloyhtiöiden on aloitettava kyseisten jätelajien erilliskeräys.
Lisäksi muovi-, paperi- ja kartonkijätettä on erilliskerättävä myös muilta kiinteistöiltä ja yleisötilaisuuksista, jos niitä kertyy yli 5 kg viikossa. Myös lasipakkauksia ja pienmetallia on erilliskerättävä, jos niitä kertyy yli 2 kg viikossa. Määrät ovat pienentyneet huomattavasti aiemmista jätehuoltomääräyksistä.
Muutoksia jäteastioihin, tyhjennysväleihin ja astiamerkintöihin
Uusissa jätehuoltomääräyksissä on määrätty myös jätteiden keräykseen soveltuvista jäteastioista ja niiden tyhjennysväleistä. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa ei saa 1.7.2022 jälkeen enää käyttää jätesäkeille tarkoitettuja jätesäkkitelineitä, pikakontteja tai pyörättömiä jäteastioita.
Jäteastioiden pisimmät sallitut tyhjennysvälit eri jätelajeittain ovat pysyneet ennallaan lukuun ottamatta biojätettä, jonka pisin sallittu tyhjennysväli on jatkossa touko-syyskuussa kaksi viikkoa ja loka-huhtikuussa neljä viikkoa. Kaikki jäteastiat on kuitenkin tyhjennettävä siten, ettei astiasta aiheudu hajuhaittaa tai muita haittoja esimerkiksi jätteenkuljetukselle.
Kiinteistön haltijan vastuulla on lisäksi merkitä jäteastiaan selkeästi siihen kerätyn jätelajin ja keräyksestä vastaavan (Vestia Oy) yhteystiedot ja huolehtia lajitteluohjeiden nähtävillä olosta astiassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Asianmukaiset astian merkintätarrat saa pyydettäessä Vestia Oy:ltä. Jäteastiaan, joka ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, on lisäksi merkittävä jäteastiaa käyttävän kiinteistön osoite. Kun kiinteistön haltija vaihtuu, kiinteistön haltijan on ilmoitettava muuttuneet yhteystiedot Vestia Oy:lle ennen kuin luovuttaa kiinteistön uudelle haltijalle.
Lisätietoja:
Jätehuoltomääräykset: https://poytakirjat.ylivieska.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=announcement&id=202221509
Marjo Kivimäki, palvelupäällikkö, 044 710 8724 / marjo.kivimaki@vestia.fi (lomalla 18.7. alkaen)
Jätehuolto on ollut voimakkaassa murroksessa jo muutaman vuosikymmenen ajan. Aiemmin käytetty kaatopaikka-termi on silti syvällä ainakin vanhempien sukupolvien alitajunnassa. Jätteet kipattiin sellaisinaan kuormina jätepenkalle. Jätteet paloivat toisinaan niin kaatopaikoilla kuin myös kotipihoilla. Lainsäädännön vaatimusten kasvaessa perustettiin näille seuduille Jokilaaksojen Jäte Oy, kuntien yhteisesti omistama jäteyhtiö. Sen kehitysura kattaa jo reilun 20 vuoden ajanjakson. Siinä ajassa jätehuolto on kehittynyt huimasti ja kaatopaikan käsitteen olisi voinut unohtaa jo vuosia sitten. Kaatopaikasta on tullut jätekeskus, jätehuollon palvelukokonaisuus, jonne jätevirrasta jää pysyvästi vain murto-osa. Jätteet pistäytyvät siellä, niitä lajitellaan ja osin esikäsitellään, niistä muodostetaan suurempia eriä hyödyntämistä ja jatkokäsittelyä varten. Yhtiö on kuntayhteistyön ja jätehuoltopalvelujen menestystarina, joka tunnetaan nykyisin nimellä Vestia Oy.
Rakennus- ja ympäristölautakunta on päättänyt antaa Ylivieskan kaupungin vuoden 2022 ympäristöpalkinnon Vestia Oy:lle, sen menestystarinasta jätehuollon suuressa murroksessa, luottaen siihen, että yhtiö on jatkossakin tämän murroksen esimerkillisin hallitsija.
Jokilaaksojen Jäte Oy perustettiin 1.9.1999, muutaman vuoden väännön jälkeen siitä, mikä olisi toimivan tapa järjestää jätehuolto näillä seuduin. Varsinaisesti yhtiön toiminta käynnistyi 1.1.2000. Silloisen toimitusjohtajan johdolla yhtiö selätti jätteiden kuljetukseen liittyvät ja monet muutkin väännöt, osin ns. jätesodan kautta. Toiminnan vahva perusta rakennettiin ensimmäisenä vuosikymmenenä. Vuonna 2007 yhtiö ristittiin uudelleen, Vestia Oy:ksi, ja uusien velvoitteiden mukainen jätekeskus valmistui saman vuoden syksyllä. Laaja-alaiseen yhteistyöhön pohjautuva, Vestia Oy:n osaksi omistama Westenergy Oy:n jätevoimala käynnistyi Mustasaaressa vuonna 2012.
Jätteiden uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat lisääntyneet vuosi vuodelta – entisestä kaatopaikkatoiminnasta on kehittynyt jätealan palvelukeskus, niin kotitalouksille, yhteisöille kuin yritystoimintaakin palvelemaan. Yhtiö rakentaa jätekeskuksen palvelua vastaavia lajittelupihoja koko toimialueelleen. Samalla jätehuollosta on todella kehittynyt välttämättömyyspalvelu, itsestäänselvyys. Sen myötä jätemateriaalit päätyvät kierrätettäväksi tai energiantuotantoon. Yhtiön toiminnan tulokset näkyvät laajalti niin ilmastovaikutusten kuin roskaamisenkin pienentymisenä, mutta samaan aikaan myös laadukkaan palvelun kohtuullisina kustannuksina.
Vestia Oy:n jätekeskus ja lajittelupihat henkilökuntineen muodostavat palvelukokonaisuuden, joka on tunnetusti alansa Suomen huippua. Jätehuollon murros toki jatkuu – ja Vestia Oy kykenee siihen muutoksen vastaamaan. Voimme olla ylpeitä Vestia Oy:stä ja sen palvelukyvystä omistajilleen, viime kädessä alueen asukkaille.
Jätesota on päättynyt.
YK:n yleiskokous päätti päätöslauselmallaan 2994 (XXVII) 15. joulukuuta 1972 julistaa 5. kesäkuuta Maailman ympäristöpäiväksi. Päivämäärä muistuttaa Tukholman vuoden 1972 YK:n ympäristökokouksen avajaispäivästä. Kokouksen tuloksena perustettiin YK:n ympäristöohjelma UNEP.
Suomessa päivän koordinoinnista on vastannut ympäristöministeriö. Suomen luonnonsuojeluliitto on puolestaan perinteisesti jakanut vuotuisen ympäristöpalkintonsa tunnustukseksi ympäristömme hyväksi tehdystä työstä. Palkinto on jaettu Maailman ympäristöpäivänä vuodesta 1980 lähtien.
Teknisten palveluiden lautakunnan lupajaosto päätti vuoden 2006 keväällä ryhtyä vuosittain jakamaan Ylivieskan kaupungin ympäristöpalkinnon. Lupajaoston päätöksen mukaan palkinto voidaan antaa yhdelle tai useammalle kohteelle.
Palkinto voidaan jakaa erikseen asuinkiinteistöjen, maatilakeskusten, liike- ja palvelusektorin sekä teollisuuskiinteistöjen ryhmissä. Lupajaosto, nykyisin rakennus- ja ympäristölautakunta, voi kuitenkin jättää palkinnon jakamatta jossakin kohderyhmässä sitä sen enempää perustelematta.
Vuoden 2006 palkinto annettiin Raudaskylän Kristilliselle Opistolle tunnustukseksi mm. vanhan rakennusperinteen kunnioittamisesta ja koko opistonmäen miljöön huolellisesta hoidosta. Vuoden 2007 palkinto luovutettiin Autokorjaamo H. Erkkilälle. Anne ja Veikko Leppälä palkittiin vuonna 2008 heidän vuosia kestäneestä työstään Vähäkankaan kylämiljöössä sijaitsevan ns. Otontalon kunnostamiseksi ja vuoden 2009 palkitut olivat Maler Oy ja R & J Kauppi Oy. Vuonna 2010 palkinto annettiin Ojantakanen –tilalle (Junno), kunnioituksesta tilan viihtyisyyden ja perinteiden kunnioittamisen ja tilahistorian tallentamisen hyväksi tehdystä työstä. Vuoden 2011 palkinto myönnettiin kivimies Esa Nygårdille, kivityöläisyyden ”elämäntyöpalkintona”, ekologisesti kestävän materiaalin ja työtavan ylläpitämisestä. Vuonna 2012 palkinto annettiin Vähä-Pylvään Kylätoimikunnalle erityisesti Vähäkankaan kyläpuiston rakentamisesta sekä sen ja kyläyhteisöllisyyden ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Vuoden 2013 palkinnon sai Ylivieskan Nuorisoseura Savelan nuorisoseurantalon ansiokkaasta kunnostamisesta ja ylläpidosta, vuoden 2014 palkittu oli Ylivieskan seurakunta ja vuoden 2015 Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy. Vuonna 2016 palkinnon saivat Mäen talo ja ns. Kivenkulman pihapiiri, vuonna 2017 Niemelänkylän kyläyhdistys ry, vuonna 2018 Ängeslevän kylämiljöö sekä vuonna 2019 Päivärinnan tila ja Marjamäen kiinteistö. Vuonna 2020 palkintoa ei jaettu. Vuoden 2021 palkinnon sai Asemapäällikön talo.
Kesäaikataulut astuvat voimaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hankkimassa Jokilaaksojen kuntien välisessä joukkoliikenteessä 6.6.2022. Vaikka osa talvikauden vuoroista jää kesätauolle, useiden kuntien välillä joukkoliikenne jatkuu myös kesän aikana. Kesäaikataulut ovat voimassa koulujen kesäloman ajan.
Kesäajan joukkoliikenne palvelee pääasiassa liityntäliikennettä rautatieasemille ja asiointimatkoja. Lisäksi Ylivieskan seudulla ajetaan työmatkaliikennettä yleisimpinä työssäkäyntiaikoina useiden kuntien välillä. Aikataulut ovat saatavilla Google Mapsista sekä Matkahuollon aikatauluhausta, reittioppaasta ja Reitit ja liput -sovelluksesta. Lisätietoja lipputuotteista löytyy Matkahuollon verkkokaupasta. Aikatauluja ja tietoa lipputuotteista on saatavilla myös linja-autoista.
Alla on lueteltu ELY-keskuksen liikenne pääsuunnittain kesäaikataulukaudella sekä liikenteeseen tehdyt keskeiset muutokset. Osaan vuoroista on lisäksi tehty pieniä reitti- ja aikataulumuutoksia.
Liikennettä on maanantaista torstaihin ja lauantaisin kaksi vuoroa, perjantaisin kolme vuoroa sekä sunnuntaisin yksi vuoro kumpaankin suuntaan. Osalla vuoroista on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Oulaisten rautatieasemalla. Sunnuntaisin reitti jatkuu Ylivieskaan asti.
Liikennettä on arkipäivisin kaksi vuoroa, lauantaisin yksi vuoro ja sunnuntaisin yksi vuoro kumpaankin suuntaan. Kaikilla vuoroilla on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Ylivieskan rautatieasemalla.
Liikennettä on arkipäivisin viisi vuoroa kumpaankin suuntaan. Koska suurin osa vuoroista ajetaan ympyräreittiä Ylivieskasta Sievin ja Sievin asemakylän kautta takaisin Ylivieskaan, vuoroja voi käyttää ympärivuotiseen työmatkaliikenteeseen näiden paikkakuntien välillä. Työmatkustajille ja muille säännöllisesti matkustaville on saatavilla edullinen kausilippu. Suurimmalla osalla vuoroista on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Ylivieskan rautatieasemalla. Lisäksi osa vuoroista ajetaan Savarin kautta.
Kesäaikataulukauden alkaessa käynnistyy uusi työmatkayhteys Ylivieskasta Sievin kautta Sievin asemakylälle. Vuoro saapuu Sievin asemakylälle klo 6.55. Osaan vuoroista on tehty aikataulumuutoksia, joiden seurauksena vaihdot juniin Ylivieskan rautatieasemalla onnistuvat aiempaa paremmin.
Reisjärven ja Ylivieskan välinen liikenne täydentää Ylivieskan ja Sievin välistä liikennettä. Liikennettä on arkipäivisin, lauantaisin ja sunnuntaisin yksi vuoro kumpaankin suuntaan. Kaikilla vuoroilla on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Ylivieskan rautatieasemalla. Lauantaisin vuorot ajetaan Savarin kautta.
Osaan vuoroista on tehty aikataulumuutoksia, joiden seurauksena vaihtoajat juniin Ylivieskan rautatieasemalla ovat aiempaa pidemmät. Samalla ajoaikoja Reisjärven ja Sievin välillä on lyhennetty.
Liikennettä on arkipäivisin kaksi vuoroa kumpaankin suuntaan. Kaikilla vuoroilla on liityntäyhteyksiä juniin Haapajärven rautatieasemalla.
Liikennettä on arkipäivisin neljä, lauantaisin kaksi ja sunnuntaisin kaksi vuoroa kumpaankin suuntaan. Vuoroja voi käyttää ympärivuotiseen työmatkaliikenteeseen Kalajoelta ja Alavieskasta Ylivieskaan. Työmatkustajille ja muille säännöllisesti matkustaville on saatavilla edullinen kausilippu. Suurimmalla osalla vuoroista on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Ylivieskan rautatieasemalla. Junaliikenteen liityntävuorot ajetaan Hiekkasärkkien kautta.
Liikennettä on arkipäivisin viisi vuoroa ja sunnuntaisin yksi vuoro kumpaankin suuntaan. Vuoroja voi käyttää ympärivuotiseen työmatkaliikenteeseen näiden paikkakuntien välillä. Työmatkustajille ja muille säännöllisesti matkustaville on saatavilla edullinen kausilippu. Suurimmalla osalla vuoroista on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Ylivieskan rautatieasemalla. Lisäksi osa vuoroista ajetaan Savarin tai Oulaskankaan kautta.
Nivalan ja Ylivieskan välillä liikennöidään arkipäivisin kolme vuoroa kumpaankin suuntaan. Vuoroja voi käyttää ympärivuotiseen työmatkaliikenteeseen näiden paikkakuntien välillä. Työmatkustajille ja muille säännöllisesti matkustaville on saatavilla edullinen sarjalippu. Osa vuoroista ajetaan Nivalan Teollisuuskylään asti. Lisäksi Pyhäsalmen ja Ylivieskan välillä liikennöidään arkipäivisin yksi vuoro kumpaankin suuntaan. Suurimmalla osalla vuoroista on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Ylivieskan rautatieasemalla.
Nivalan ja Ylivieskan välinen liikenne täydentää Haapajärven ja Nivalan välistä markkinaehtoista liikennettä. Aamuisin vuorot kohtaavat Nivalassa siten, että muodostuu vaihdollinen yhteys Haapajärveltä Ylivieskaan. Myös iltapäivisin on vastaava vaihdollinen yhteys Ylivieskasta Haapajärvelle.
Tiedote julkaistu ELY-keskuksen 2.6.2022 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/jokilaaksojen-kuntien-valisen-joukkoliikenteen-kesaaikataulukausi-alkaa?publisherId=69817884&releaseId=69943186