Helmikuu 2024
Kunnat ovat valmistautumassa vuoden 2025 alussa tapahtuvaan uudistukseen, kun kuntien tehtäväksi siirtyy valtiolta työvoimapalvelujen järjestäminen. Viime aikoina meidän alueella on voinut seurata kuntien päätöksentekoa ja uutisointia siitä, minkälaisilla alueilla ja yhteistyömuodoilla noita palveluita tullaan järjestämään.
Itse asiassa ei ole uusi asia, että kunnat vastaavat työllisyydenhoidosta ja työllistymisestä. Muun muassa 1930-luvulla pula-aikana kunnat järjestivät hätäaputöitä valtion tuella. Toisen maailmansodan jälkeen kunnissa toimivat niin sanotut työttömyyslautakunnat, jotka hoitivat tehtäviään valtion rahoittamana. 1970-luvulta eteenpäin toiminta siirtyi yhä enemmän valtiojohtoiseksi. Koko ajan nykyisen perustuslain voimassa ollessa kunnilla on ollut yleinen velvoite edistää työllisyyttä, vaikka toki jo vuoden 1917 kunnallislaissa kunnan yhdeksi tehtäväksi oli määritelty ”elinkeinojen kohottaminen ja ammattitaidon kehittäminen”. Voisi siis oikeastaan sanoa, että työllisyyden hoidon asiat palaavat kuntien tehtäväkenttään.
Yksinkertaisesti sanoen, ensi vuoden alusta TE-toimistot lakkautetaan ja kaikki niiden hoitamat tehtävät siirtyvät kuntien muodostamien työllisyysalueiden hoidettavaksi. TE-toimistojen henkilöstö siirtyy yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen kuntien palvelukseen. Myös joitakin ELY-keskusten tehtäviä siirtyy hoidettavaksi uusille työllisyysalueille, mm. joidenkin koulutusten hankintatehtävät.
Ylivieskan kaupunki on yhdessä Kalajoen ja Oulaisten kaupunkien ja Alavieskan ja Merijärven kuntien kanssa ollut mukana työllisyyden kuntakokeilussa, missä on jo vuodesta 2021 alkaen hoidettu joitakin TE-toimistolle kuuluvia tehtäviä kuntien toimesta. Kuntakokeilut päättyvät tämän vuoden lopussa ja nämäkin tehtävät siirtyvät nyt lopullisesti työllisyysalueille.
Uudistuksen ydin on ollut se, että kukin kunta ei voi yksin järjestää jatkossa työllisyyspalveluita, vaan palvelut pitää järjestää alueella, jossa työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Tämä on määrätty siksi, että varmistetaan palvelujen järjestämisen riittävät resurssit. Uudistuksessa kunnille tulee näkyvien asiakaspalvelutehtävien lisäksi isompia ja pienempiä tehtäviä, jotka vaativat monenlaista erityisosaamista. Jatkossa onkin järkevää tehdä yhteistyötä myös eri työllisyysalueiden välillä.
Ylivieskan, Kalajoen, Nivalan, Sievin, Alavieskan ja Merijärven kuntien johtoajatus valmistelussa on ollut, että asiakkaille turvataan lähipalvelut jokaisessa kunnassa riittävällä tavalla ja myös muut, esimerkiksi yritysten palvelut vaikkapa starttirahojen käsittelyn osalta, ovat lähellä alueella. Ylivieskassa työllisyyspalvelujen toimipiste tulee olemaan Vierimaantiellä yritystalo Origossa, missä sijaitsevat jo kuntakokeilun ja elinvoimapalvelujen työtilat.
Olemme saaneet työ- ja elinkeinoministeriöltä luvan jatkaa työllisyysalueen valmistelua näiden kuuden kunnan kesken suunnitelmiemme mukaisesti. Seuraavaksi valmistelutyö tiivistyy ja eri työryhmät suunnittelevat mm. asiakkaiden palveluketjuja tai vaikkapa kuntien välistä työnjakoa. Ylivieskan kaupungin tulee tehdä päätöksiä tulevan hallintorakenteen osalta. Monta asiaa on hoidettavana, ennen kuin olemme joulukuussa valmiit ottamaan vastaan TE-toimistoista siirtyvän henkilöstön ja asiakkaat.
Mistä kunnat sitten saavat rahat näiden uusien palvelujen järjestämiseen? Työllisyyspalveluista tulee kunnille uusi valtionosuustehtävä ja kunnat saavat lisäyksen kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tämän tehtävän hoitamista varten. Valtio on luvannut, että kuntien uudet tehtävät rahoitetaan täysimääräisesti, mutta jo tässä vaiheessa tiedämme, että valtionosuuden lisäys on äärimmäisen niukka ja tulee vaatimaan tiukkaa taloudenpitoa tulevaisuudessa, että kuntien rahat riittävät. Lisäksi uuteen malliin on lisätty kunnille taloudellinen kannustin; jos kunta onnistuu lyhentämään asiakkaan työttömyysjaksoja, hyötyy kunta siitä taloudellisesti. Ja tietenkään kunnat eivät tee tätä yksin, vaan onnistumiseen tarvitaan työpaikkoja. Ja missä ne työpaikat ovat? No, yrityksissä tietenkin. Ja varmasti työllisyyspalvelujen ja elinvoimapalvelujen yhteistyö avaa uusia mahdollisuuksia.
