Blogi helmikuu 2023
Tulossa on vaalikevät. Eduskuntavaalit käydään sunnuntaina 2.4.2023 ja ennakkoäänestysaika on 22.-28.3.2023. Kunnilla ja kaupungeilla on paljon vaalilakiin perustuvia velvoitteita vaalien järjestelyissä. Tähän mennessä on jo tullut päättää, mihin äänestysalueisiin kaupunki maantieteellisesti jaetaan ja määrätä äänestyspaikat ja niiden aukioloajat. Tällä hetkellä on menossa ennakkoäänestysvirkailijoiden rekrytointi ja koulutus ja kaupunginhallitus on nimennyt vaalipäivän lautakuntiin jäsenet. Vaalien materiaalia on tilattu ja keskusvaalilautakuntakin on jo kokoontunut. Kunnilla vaaliviranomaisina on velvollisuus pohtia järjestelyistä määrätessään, että miten kaikki järjestelyt voitaisiin toteuttaa siten, että mahdollisimman moni pystyisi äänioikeutensa käyttämään ja mahdollisimman helposti. Ylivieskassa toimii esimerkiksi kirjastoauto toisena ennakkoäänestyspaikkana. Jotkut kunnat ovat tuoneet ennakkoäänestyksen vaikkapa ostoskeskuksiin. Yhdenvertaisen äänestämisoikeuden takaamiseksi kaupunki järjestää myös mahdollisuuden laitos- ja kotiäänestykseen niille, kenellä ei ole mahdollisuutta muuten äänestää. Koti- ja laitosäänestyksen ilmoittautumis- ja äänestysaikataulujen osalta tulee seurata kaupungin ilmoittelua. Eduskuntavaalit ovat valtiolliset vaalit ja valtio korvaa siten vaalijärjestelyiden kustannuksia. Kuntavaalien järjestämisen kustannuksista kunnat vastaavat itse kokonaan.
Vaalien aika on hyvin kiireistä aikaa kaikille niille vastuuhenkilöille, joita viranomaistehtävät koskevat, virheisiin ei ole varaa. Olen itse toiminut aikaisemmassa työtehtävässäni viran puolesta keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana seitsemän vuotta. Monia tilanteita on tullut ratkaistua ja moniin kysymyksiin vastattua. Muutama tarinakin on vuosien varrelta jäänyt kerrottavaksi. Kerran muistan, että vaalipäivänä erään äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtaja soitti, että nyt käy kyllä niin, että äänestyspaikalla ei saada lippua salkoon. Hän on kyllä varmistanut, että siniristilippu on valmiina, mutta joku on käynyt yöllä varastamassa lipputangosta narut. Jäi sitten niissä vaaleissa kyseisellä äänestyspaikalla liputtamatta, mutta vaalien lopputulokseen asia ei toivottavasti vaikuttanut.
Ylivieskan kaupunki, kuten monet muut kunnat ja kaupungit, pyrkii käytettävissään olevilla keinoilla vaikuttamaan tulevaan hallitusohjelmaan. Yhteistä vaikuttamista tehdään esimerkiksi Seutukaupunkiverkostossa, meillä samankokoisilla kaupungeilla on monta asiaa, joista ajattelemme samalla tavalla. Tärkeää on, että seutukaupungit tunnustettaisiin ja tunnustettaisiin osaksi suomalaista kaupunkipolitiikkaa. Seutukaupungit ovat teollisen Suomen selkäranka ja seutukaupungeissa on paljon vientiteollisuutta, on kansantaloudellisesti tärkeää, että toiminnan ja elämisen mahdollisuuksista seutukaupungeissa pidetään huolta. Valtion toimenpiteillä tulee varmistaa, että seutukaupungeissa koulutetaan jatkossakin osaajia niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin tarpeisiin. Toimiva infra ja liikenneyhteydet ovat elämisen ehto seutukaupungeissa. Monissa seutukaupungeissa edistetään voimakkaasti vihreän siirtymän ratkaisuja ja lainsäädännöllä tulee pitää huolta siitä, että jatkossakin kuntaan tehtävät investoinnit kartuttavat kyseisen kunnan kiinteistöverokertymää. Nämä ovat joitakin nostoja yhteisestä agendastamme.
Ylivieskan kaupunki on myös mukana yhdessä Pohjoisen Suomen muiden kaupunkien ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa muistuttamassa siitä, miten strategisesti tärkeä alue Pohjois-Suomi erityisesti tässä maailmantilanteessa on. Pohjoinen on portti länteen ja alueemme painoarvo on kasvanut sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuosi sitten. Pohjoiseen Suomeen investoidaan jo paljon, mutta tulevaan hallitusohjelmaan on syytä kirjata vielä omia tavoitteita. Jo käynnissä on esimerkiksi Laurila – Tornio – Haaparanta -rataosan sähköistäminen, mutta myös valtion väyläverkon investointisuunnitelmassa oleva Ylivieskan VT 27 eteläisen ylikulkusillan (ratasilta) uusiminen on erittäin tärkeä hanke, joka varmistaa elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia ja vientikuljetuksia rannikon satamiin.
Vaalit tulevat näkymään seuraavien viikkojen aikana kaupungilla ja katukuvassa. Ylivieskan kaupunki tulee järjestämään ehdokkaiden vaalimainoksille useampia paikkoja taajama-alueella sekä keskustaan että Savarin alueelle. Vaalimainostelineet tulevat katukuvaan viimeistään viikkoa ennen ennakkoäänestyksen alkua. Ennakkoäänestyspaikka tai vaalipäivän äänestyspaikka on puolestaan rauhoitettu kaikenlaiselta vaalityöltä. Ylivieskassa on äänestysprosentti ollut viimeksi eduskuntavaaleissa 67,6 %, joka on hieman alhaisempi kuin keskimäärin Suomessa.
Äänten laskenta tapahtuu eduskuntavaaleissa siten, että ennakkoäänet toimitetaan vaalipiirilautakunnalle Ouluun, kun keskusvaalilautakunta on pitänyt kokouksensa ennakkoäänestyksen päätyttyä. Ennakkoääniä ei siis lasketa kunnassa, kun kyseessä on valtiolliset vaalit. Muutamissa edellisessä valtiollisissa ja -aluevaaleissa olen huomannut, että Ylivieskan ennakkoäänten laskenta viipyy vielä, vaikka joidenkin kuntien ennakkoäänet on jo laskettu. Johtuneeko tämä kenties siitä, että Ylivieskan äänet lasketaan järjestyksessään viimeisenä, kun Y-kirjain on aakkosten loppupäässä. Vaalipäivän äänten laskenta käynnistyy vaalilautakuntien toimesta, kun vaalihuoneistot sulkeutuvat. Ensin toimitetaan keskusvaalilautakunnalle päivän aikana pidettyjen pöytäkirjojen perusteella tieto, montako äänestäjää on päivän aikana käynyt. Sen jälkeen lautakunta voi syventyä laskentatyöhön. Tulokset ja tiedot tallennetaan sähköiseen järjestelmään, jota kautta laskennan tilanteet päivittyvät oikeusministeriön Vaalit.fi -sivuille ja sitä kautta kaikkialle mediaan. Enää ei tarvitse odotella keskusvaalilautakunnan kokoushuoneen ulkopuolella ilmoitustaulun äärellä tuloksia.
Paljon on vuosien varrella puhuttu ja joskus Suomessa kokeiltukin sähköistä äänestämistä. Toisaalta, kun jo pankki- ja muuhun viranomaisasiointiin on tarjolla sähköistä, vahvaa tunnistautumista, voi toki ihmetellä, miksi homma ei toimi äänestämisessä. Toisaalta meillä Suomessa on vuosien varrella kehitetty varma ja hyvin toimiva järjestelmä, missä väärinkäytösten mahdollisuus on häviävän pieni. Mutta, kun katsoo äänestysaktiivisuutta eri vaaleissa, niin voimme todeta, että varmasti tässäkin asiassa olisi kehitettävää.
