Kategoria: Asuminen ja ympäristö

Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Lampinnevan ennallistamishankkeen kaivurityöt käynnistyivät maanantaina

YMPÄRISTÖPALVELUT, TIEDOTE 19.7.2022

Lampinnevan alueen ennallistamistyöt ovat käynnistyneet maanantaina 18.7.2022 sarkaojien
täytöllä ja kaivinkone työskentelee alueella viikolla 29. Ojien täytön ansiosta vesi pääsee
levittäytymään ennallistettavalle suoalueelle paremmin ja toimenpiteet hidastavat veden
virtausta alueen läpi. Alueen ennallistamistöitä oli seuraamassa maanantaina Ylivieskan
kaupungilta hankevastaava Maija Schuss.

Lampinnevan alue sijaitsee Ylivieskan kaakkoisosassa Lapinjärven pohjoisrannalla. Ennallistettava
alueen kokonaispinta-ala on hieman alle 10 ha. Lampinnevan ennallistettava suoalue on aikanaan
ojitettu, ja se pyritään palauttamaan takaisin avonaiseksi ja luonnontilaisen kaltaiseksi suoksi.
Ennallistamistöissä kaivinkoneen avulla on tarkoitus täyttää ennallistettavan alueen sarkaojat, kaivaa
suon pohjoisrajalle ojat suojelemaan naapurikiinteistön ojitettua metsäaluetta sekä muodostaa alueelle
laskeutusallas, johon johdetaan alueen lounaisrajalta Lampinjärveen laskevan valtaojan vedet.
Kaivinkoneen avulla on myös tarkoitus maisemoida alueen rajalla olevan hiihtoladun ympäristössä
olevat kivenlohkareet luonnollisemman näköiseksi.

Konetöillä pyritään palauttamaan suon vesitalous lähemmäksi sen luonnollista, ojitusta edeltävää tilaa,
lisätä alueen luonnon monimuotoisuutta ja edistää alueen virkistysarvoja. Lampinnevan palauttaminen
suoksi palvelee myös vesiensuojelun tavoitteita. Kun Lampinnevan suoalue ennallistetaan ja sen
kautta johdetaan alueen ojitusvesiä, veden kulku hidastuu, tulvahuiput madaltuvat ja suoalue sitoo
vedestä kiintoainesta sekä ravinteita.

Lampinnevan alueen ennallistamissuunnitelmasta ja toteutuksesta vastaavat Ylivieskan kaupunki ja
Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala ry. Hankkeelle on myönnetty 15 200 euroa Helmi
elinympäristöohjelman rahoitusta, joka vastaa 80 % hankkeesta aiheutuneita kustannuksista. Helmiohjelma on merkittävä panostus Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Soiden
ennallistaminen on yksi Helmi-ohjelman elinympäristöteemoista, ja Lampinnevan ennallistaminen
edistää tällaisen suoelinympäristön tilaa. Vaikka hankealue on pinta-alallisesti pieni, voidaan siitä
huolimatta arvioida, että suon ennallistaminen lisää alueen luonnon monimuotoisuutta sekä varsinaisen
hankealueen luontoarvoja. Avustettavan hankkeen toteutusaika on 30.11.2021 – 31.10.2023.

Lisätietoja asiassa antaa:

Maija Schuss
ympäristöasiantuntija
Puh. 044 4294 470, maija.schuss@ylivieska.fi

Markus Niskanen
Metsäasiantuntija, Mhy Pyhä-kala
Puh. 040 5362 203, markus.niskanen@mhy.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare

Ajankohtaista

Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Pengerryspumppaamoista apua Kalajoen veden laadun parantamiseen?

  • Kirjoittaja Kirjoittanut admin
  • Julkaisupäivämäärä 4.7.2022
YMPÄRISTÖPALVELUT, TIEDOTE 4.7.2022

Kalajoen keskiosalla joen vedenpintaa on nostettu ja jokivarret pengerretty vesivoimarakentamisen ja
tulvansuojelun takia. Joki on keskiosiltaan vesienhoidon termeillä kuvattuna voimakkaasti muutettu ja
”keinotekoinen”. Peltoalueiden kuivatusvedet eivät pääse valumaan pengerrysten takia suoraan
Kalajokeen, vaan vedet joudutaan pääosin pumppaamaan jokeen. Jokivarressa onkin yhteensä 29
pengerryspumppaamoa 35 kilometrin matkalla, sijoittuen Kalajoen molemmin puolin. Pumppaamoiden
kautta kulkeutuu merkittävä osa peltojen ravinnekuormituksesta. Vuosien ajan on pohdittu, voisiko
kuivatusvedet kerääviä pumppaamoja hyödyntää vesistökuormituksen pienentämisessä. OulujoenIijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa vuosille 2016–2021 on todettu, että vesistöalueella
tulisi pilotoida pellolta tulevien valumavesien kemiallista puhdistusta ja neutralointia niissä kohteissa,
jossa kuivatusvesiä joudutaan tulvapengerrysten takia pumppaamaan. Ylivieskan ja Nivalan
kaupunkien alueille sijoittuva hanke Kalajokivarren pengerryspumppaamoiden sovellettavuus
vesiensuojeluun on nyt käynnistynyt. Hanke etsii keinoja vesistökuormituksen vähentämiseksi
pumppaamojen avulla.


Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen sekä Nivalan ja Ylivieskan aiemmin teetättämän ja Maveplan
Oy:n laatiman selvityksen perusteella pengerryspumppaamoja voitaisiin hyödyntää kuivatusvesien
käsittelyssä ja näin Kalajokeen ja Perämereen kulkeutuvan ravinnekuormituksen pienentämisessä.
Hankkeessa testattavien toimenpiteiden myötä etsitään käyttökelpoisia tekniikoita kuivatusvesien
ravinnekuorman ja mahdollisen happamuusongelman pienentämiseksi. Hankkeessa kehitettävät
veden tilaa parantavat ratkaisut olisivat hyödynnettävissä myös muiden tulvasuojeltujen jokivarsien
alueella.

Hanketta vetää Ylivieskan kaupungin ympäristöpalvelut. Hankkeelle on muodostettu ohjausryhmä
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Nivalan kaupungin, MTK:n, viljelijöiden ja Oulun yliopiston
edustajista. Hanke kestää 31.10.2024 saakka. Hankkeeseen kuuluva veden tilan seuranta ja
vesinäytteenotto suoritetaan ensimmäistä kertaa kesällä 2022 ja sitä jatketaan koko hankkeen ajan.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle vesien- ja ympäristönhoidon edistämisen ja
vesiensuojelun tehostamisohjelman mukaisesti 160 770 € valtionavustuksen. Tämän lisäksi hanketta
rahoittavat Ylivieskan ja Nivalan kaupungit.

Lisätietoja asiassa antaa:
Maija Schuss
ympäristöasiantuntija
Puh. 044 4294 470, maija.schuss@ylivieska.fi
Tapio Koistinaho
ympäristöpäällikkö
Puh. 044 4294 227, tapio.koistinaho@ylivieska.fi
Mervi Vähäsöyrinki
vs. maaseutujohtaja
Puh. 040 3447 257, mervi.vahasoyrinki@nivala.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare

Ajankohtaista

Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Uudet jätehuoltomääräykset astuvat voimaan 1.7.2022

KUNTATIEDOTE 30.6.2022

Jokilaaksojen jätelautakunnan toimialueen uudet jätehuoltomääräykset astuvat voimaan 1.7.2022 korvaten voimassa olleet jätehuoltomääräykset. Jätehuoltomääräyksien suurimmat muutokset koskevat bio- ja pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteita, kompostointia ja keräykseen soveltuvia jäteastioita.

Biojätteen erilliskeräysvelvoite laajenee

Uuden jätelain ja jätehuoltomääräysten mukaisesti kaikkien vähintään viiden huoneiston taloyhtiöiden on aloitettava biojätteen erilliskeräys tai kompostointi lämpökompostorilla 1.7.2022 alkaen.

1.7.2024 biojätteen erilliskeräysvelvoite laajenee koskemaan kaikkia kiinteistöjä, myös omakotitaloja, yli 10 000 asukkaan taajamissa. Vestian toimialueella tämä tarkoittaa Ylivieskan keskustaajamaa. Vaihtoehtona biojätteen erilliskeräykselle on kompostointi lämpökompostorilla.

Muilta kiinteistöiltä biojäte on jatkossa erilliskerättävä, mikäli sitä kertyy yli 10 kg viikossa ja yleisötilaisuuksista, mikäli sitä kertyy yli 10 kg. Aiemmin määrä on molemmissa ollut 50 kg.

Biojätteen lajitteluun on lisäksi annettu tarkennuksia. Biojätteeseen ei saa lajitella enää puutarha- ja puistojätettä, ja biojäte on pakattava biohajoavaan pussiin ennen sen sijoittamista biojäteastiaan. Muovipussien ja biohajoavien muovipussien käyttö on kielletty.

Kompostoinnista ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle

Jätteen haltijan on tehtävä jatkossa aina ilmoitus biojätteen kompostoinnista jätehuoltoviranomaiselle vähintään kahden kuukauden sisällä kompostoinnin aloittamisesta. Ilmoitus kompostoinnista vaaditaan, vaikka biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koskisi kiinteistöä.

Kaikista kiinteistöistä, joilla kompostointi on aloitettu ennen 1.1.2023, on tehtävä kompostointi-ilmoitus Jokilaaksojen jätelautakunnalle viimeistään 31.12.2022.

Pakkausjätteet erilliskerättävä aiempaa tiukemmin

Kartonki-, lasi- ja muovipakkausten sekä pienmetallin erilliskeräysvelvoite laajenee 1.7.2023, jolloin kaikkien vähintään viiden huoneiston taloyhtiöiden on aloitettava kyseisten jätelajien erilliskeräys.

Lisäksi muovi-, paperi- ja kartonkijätettä on erilliskerättävä myös muilta kiinteistöiltä ja yleisötilaisuuksista, jos niitä kertyy yli 5 kg viikossa. Myös lasipakkauksia ja pienmetallia on erilliskerättävä, jos niitä kertyy yli 2 kg viikossa. Määrät ovat pienentyneet huomattavasti aiemmista jätehuoltomääräyksistä.

Muutoksia jäteastioihin, tyhjennysväleihin ja astiamerkintöihin

Uusissa jätehuoltomääräyksissä on määrätty myös jätteiden keräykseen soveltuvista jäteastioista ja niiden tyhjennysväleistä. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa ei saa 1.7.2022 jälkeen enää käyttää jätesäkeille tarkoitettuja jätesäkkitelineitä, pikakontteja tai pyörättömiä jäteastioita.

Jäteastioiden pisimmät sallitut tyhjennysvälit eri jätelajeittain ovat pysyneet ennallaan lukuun ottamatta biojätettä, jonka pisin sallittu tyhjennysväli on jatkossa touko-syyskuussa kaksi viikkoa ja loka-huhtikuussa neljä viikkoa. Kaikki jäteastiat on kuitenkin tyhjennettävä siten, ettei astiasta aiheudu hajuhaittaa tai muita haittoja esimerkiksi jätteenkuljetukselle.

Kiinteistön haltijan vastuulla on lisäksi merkitä jäteastiaan selkeästi siihen kerätyn jätelajin ja keräyksestä vastaavan (Vestia Oy) yhteystiedot ja huolehtia lajitteluohjeiden nähtävillä olosta astiassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Asianmukaiset astian merkintätarrat saa pyydettäessä Vestia Oy:ltä. Jäteastiaan, joka ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, on lisäksi merkittävä jäteastiaa käyttävän kiinteistön osoite. Kun kiinteistön haltija vaihtuu, kiinteistön haltijan on ilmoitettava muuttuneet yhteystiedot Vestia Oy:lle ennen kuin luovuttaa kiinteistön uudelle haltijalle.

Lisätietoja:

Jätehuoltomääräykset: https://poytakirjat.ylivieska.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=announcement&id=202221509

Marjo Kivimäki, palvelupäällikkö, 044 710 8724 / marjo.kivimaki@vestia.fi (lomalla 18.7. alkaen)

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare

Ajankohtaista

Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Pylväsojan alaosan kunnostustyöt ovat edenneet hyvin

Tiedote 19.6.2022

PYLVÄSOJAN ALAOSAN ELINYMPÄRISTÖKUNNOSTUKSEN -hankkeeseen
kuuluvat Pylväsojan alaosan kunnostamistyöt ovat edenneet.
Konekunnostamistöitä tehtiin alueella 15.6.–17.6.

Ylivieskan Pylväsojan alaosalle on tehty kunnostussuunnitelma jo vuonna 2015. Työt puron
kunnostamiseen lähtivät käyntiin viime vuonna talkoovoimin. Lokakuussa 2021 muodostettiin puron
uomaan sankkotalkoilla ja traktoria apuna käyttäen kolme kutusoraikkoa. Kunnostustöitä uomassa
jatkettiin nyt kesäkuussa kaivinkoneen avulla. Kaivinkone aloitti työnsä 15.6. työnjohtaja Heikki
Tahkolan johdolla. Paikalla oli myös hankevastaava Maija Schuss Ylivieskan kaupungilta. Työt päästiin
aloittamaan keskiviikkona kauniissa auringonpaisteessa, mutta seuraavina päivinä keli muuttui
kylmemmäksi ja sateiseksi. Kunnostustyöt kestivät perjantaihin 17.6. saakka.

Kaivinkoneella saatiin hyvin siirrettyä isoja kiviä ja lohkareita uoman sivuilta keskemmäs ohjaamaan
uoman virtaamaa monipuolisemmaksi. Uomaan saatiin luotua hyvin koskimaisempaa, polveilevampaa
uomarakennetta ja erilaisia kivimuodostumia, jotka tarjoavat hyviä elinympäristöjä erilaisille vesieliöille.
Isoista kivistä muodostui kaloille levähdyspaikkoja ja virran kulkua ohjaavia rakenteita. Uoman laidoille
muodostettiin hyvin poikastuotantoon soveltuvia alueita, poikaskivikkoja ja kutusoraikkoja.
Pylväänlammen länsipuolelta löytyi myös sorasta kerääntynyt kasa, joka leviteltiin saaren edustalle
suunnitelluille kutusoraikkoalueille. Myös muita sorapaikkoja pystyttiin muodostamaan uomaan
purossa jo valmiina olevan materiaalin avulla.

Puron uoman muutoksen pystyi näkemään heti, uoman ulkoasu muuttui varsinkin isojen kivien ja
lohkareiden takia heti monipuolisemmaksi ja koskimaisemmaksi. Puron vesi myös alkoi solisemaan
veden virratessa kivien lomasta alavirtaan päin. Kaiken kaikkiaan puron uoma saatiin kunnostettua
suunnitelmien mukaisesti ja puron monimuotoisuutta saatiin lisättyä huomattavasti.

Hankkeen ovat rahoittaneet Ylivieskan kaupunki sekä valtio. Pohjois-Pohjaan ELY-keskus on
27.04.2021 myöntänyt vesien- ja ympäristönhoidon edistämisen ja vesiensuojelun tehostamisohjelman
mukaisesti Pylväsojalle 20 000 € valtionavustuksen Pylväsojan elinympäristökunnostusta varten.
Avustettavan hankkeen toteutusaika on 30.11.2020 – 30.11.2022.
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Lisätietoja asiassa antaa:

Maija Schuss
ympäristöasiantuntija
Puh. 044 4294 470, maija.schuss@ylivieska.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare

Ajankohtaista

Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

YLIVIESKAN KAUPUNGIN VUODEN 2022 YMPÄRISTÖPALKINTO VESTIA OY:LLE

tj Olavi Soinio ja hallituksen Pj Paavo Hankonen

Jätehuolto on ollut voimakkaassa murroksessa jo muutaman vuosikymmenen ajan. Aiemmin käytetty kaatopaikka-termi on silti syvällä ainakin vanhempien sukupolvien alitajunnassa. Jätteet kipattiin sellaisinaan kuormina jätepenkalle. Jätteet paloivat toisinaan niin kaatopaikoilla kuin myös kotipihoilla. Lainsäädännön vaatimusten kasvaessa perustettiin näille seuduille Jokilaaksojen Jäte Oy, kuntien yhteisesti omistama jäteyhtiö. Sen kehitysura kattaa jo reilun 20 vuoden ajanjakson. Siinä ajassa jätehuolto on kehittynyt huimasti ja kaatopaikan käsitteen olisi voinut unohtaa jo vuosia sitten. Kaatopaikasta on tullut jätekeskus, jätehuollon palvelukokonaisuus, jonne jätevirrasta jää pysyvästi vain murto-osa. Jätteet pistäytyvät siellä, niitä lajitellaan ja osin esikäsitellään, niistä muodostetaan suurempia eriä hyödyntämistä ja jatkokäsittelyä varten. Yhtiö on kuntayhteistyön ja jätehuoltopalvelujen menestystarina, joka tunnetaan nykyisin nimellä Vestia Oy.  

Rakennus- ja ympäristölautakunta on päättänyt antaa Ylivieskan kaupungin vuoden 2022 ympäristöpalkinnon Vestia Oy:lle, sen menestystarinasta jätehuollon suuressa murroksessa, luottaen siihen, että yhtiö on jatkossakin tämän murroksen esimerkillisin hallitsija.    

Perustelut:

Jokilaaksojen Jäte Oy perustettiin 1.9.1999, muutaman vuoden väännön jälkeen siitä, mikä olisi toimivan tapa järjestää jätehuolto näillä seuduin. Varsinaisesti yhtiön toiminta käynnistyi 1.1.2000. Silloisen toimitusjohtajan johdolla yhtiö selätti jätteiden kuljetukseen liittyvät ja monet muutkin väännöt, osin ns. jätesodan kautta. Toiminnan vahva perusta rakennettiin ensimmäisenä vuosikymmenenä. Vuonna 2007 yhtiö ristittiin uudelleen, Vestia Oy:ksi, ja uusien velvoitteiden mukainen jätekeskus valmistui saman vuoden syksyllä. Laaja-alaiseen yhteistyöhön pohjautuva, Vestia Oy:n osaksi omistama Westenergy Oy:n jätevoimala käynnistyi Mustasaaressa vuonna 2012.

Jätteiden uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat lisääntyneet vuosi vuodelta – entisestä kaatopaikkatoiminnasta on kehittynyt jätealan palvelukeskus, niin kotitalouksille, yhteisöille kuin yritystoimintaakin palvelemaan. Yhtiö rakentaa jätekeskuksen palvelua vastaavia lajittelupihoja koko toimialueelleen. Samalla jätehuollosta on todella kehittynyt välttämättömyyspalvelu, itsestäänselvyys. Sen myötä jätemateriaalit päätyvät kierrätettäväksi tai energiantuotantoon. Yhtiön toiminnan tulokset näkyvät laajalti niin ilmastovaikutusten kuin roskaamisenkin pienentymisenä, mutta samaan aikaan myös laadukkaan palvelun kohtuullisina kustannuksina.

Vestia Oy:n jätekeskus ja lajittelupihat henkilökuntineen muodostavat palvelukokonaisuuden, joka on tunnetusti alansa Suomen huippua. Jätehuollon murros toki jatkuu – ja Vestia Oy kykenee siihen muutoksen vastaamaan. Voimme olla ylpeitä Vestia Oy:stä ja sen palvelukyvystä omistajilleen, viime kädessä alueen asukkaille.

Jätesota on päättynyt.

Maailman ympäristöpäivä (World Environment Day)

YK:n yleiskokous päätti päätöslauselmallaan 2994 (XXVII) 15. joulukuuta 1972 julistaa 5. kesäkuuta Maailman ympäristöpäiväksi. Päivämäärä muistuttaa Tukholman vuoden 1972 YK:n ympäristökokouksen avajaispäivästä. Kokouksen tuloksena perustettiin YK:n ympäristöohjelma UNEP.

Suomessa päivän koordinoinnista on vastannut ympäristöministeriö. Suomen luonnonsuojeluliitto on puolestaan perinteisesti jakanut vuotuisen ympäristöpalkintonsa tunnustukseksi ympäristömme hyväksi tehdystä työstä. Palkinto on jaettu Maailman ympäristöpäivänä vuodesta 1980 lähtien.

Ylivieskan kaupungin ympäristöpalkinto

Teknisten palveluiden lautakunnan lupajaosto päätti vuoden 2006 keväällä ryhtyä vuosittain jakamaan Ylivieskan kaupungin ympäristöpalkinnon. Lupajaoston päätöksen mukaan palkinto voidaan antaa yhdelle tai useammalle kohteelle.

Palkinto voi­daan ja­kaa erik­seen asuinkiinteistöjen, maatila­kes­kus­ten, lii­ke- ja palvelu­sek­torin sekä teollisuuskiinteistöjen ryh­missä. Lu­pa­jaosto, nykyisin rakennus- ja ympäristölautakunta, voi kuiten­kin jättää palkinnon jakamatta jossakin kohderyhmässä sitä sen enempää perustelematta.

Vuoden 2006 palkinto annettiin Raudaskylän Kristilliselle Opistolle tunnustukseksi mm. vanhan rakennusperinteen kunnioittamisesta ja koko opistonmäen miljöön huolellisesta hoidosta.  Vuoden 2007 palkinto luovutettiin Autokorjaamo H. Erkkilälle.  Anne ja Veikko Leppälä palkittiin vuonna 2008 heidän vuosia kestäneestä työstään Vähäkankaan kylämiljöössä sijaitsevan ns. Otontalon kunnostamiseksi ja vuoden 2009 palkitut olivat Maler Oy ja R & J Kauppi Oy. Vuonna 2010 palkinto annettiin Ojantakanen –tilalle (Junno), kunnioituksesta tilan viihtyisyyden ja perinteiden kunnioittamisen ja tilahistorian tallentamisen hyväksi tehdystä työstä.  Vuoden 2011 palkinto myönnettiin kivimies Esa Nygårdille, kivityöläisyyden ”elämäntyöpalkintona”, ekologisesti kestävän materiaalin ja työtavan ylläpitämisestä. Vuonna 2012 palkinto annettiin Vähä-Pylvään Kylätoimikunnalle erityisesti Vähäkankaan kyläpuiston rakentamisesta sekä sen ja kyläyhteisöllisyyden ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Vuoden 2013 palkinnon sai Ylivieskan Nuorisoseura Savelan nuorisoseurantalon ansiokkaasta kunnostamisesta ja ylläpidosta, vuoden 2014 palkittu oli Ylivieskan seurakunta ja vuoden 2015 Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy. Vuonna 2016 palkinnon saivat Mäen talo ja ns. Kivenkulman pihapiiri, vuonna 2017 Niemelänkylän kyläyhdistys ry, vuonna 2018 Ängeslevän kylämiljöö sekä vuonna 2019 Päivärinnan tila ja Marjamäen kiinteistö. Vuonna 2020 palkintoa ei jaettu. Vuoden 2021 palkinnon sai Asemapäällikön talo.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare

Ajankohtaista

Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Työ ja yrittäminen Vapaa-ajan palvelut Yleinen

Joukkoliikenne toimii nyt myös kesäaikana!

Kesäaikataulut astuvat voimaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hankkimassa Jokilaaksojen kuntien välisessä joukkoliikenteessä 6.6.2022. Vaikka osa talvikauden vuoroista jää kesätauolle, useiden kuntien välillä joukkoliikenne jatkuu myös kesän aikana. Kesäaikataulut ovat voimassa koulujen kesäloman ajan.

Kesäajan joukkoliikenne palvelee pääasiassa liityntäliikennettä rautatieasemille ja asiointimatkoja. Lisäksi Ylivieskan seudulla ajetaan työmatkaliikennettä yleisimpinä työssäkäyntiaikoina useiden kuntien välillä. Aikataulut ovat saatavilla Google Mapsista sekä Matkahuollon aikatauluhausta, reittioppaasta ja Reitit ja liput -sovelluksesta. Lisätietoja lipputuotteista löytyy Matkahuollon verkkokaupasta. Aikatauluja ja tietoa lipputuotteista on saatavilla myös linja-autoista.

Alla on lueteltu ELY-keskuksen liikenne pääsuunnittain kesäaikataulukaudella sekä liikenteeseen tehdyt keskeiset muutokset. Osaan vuoroista on lisäksi tehty pieniä reitti- ja aikataulumuutoksia.

Kalajoki – Merijärvi – Oulainen

Liikennettä on maanantaista torstaihin ja lauantaisin kaksi vuoroa, perjantaisin kolme vuoroa sekä sunnuntaisin yksi vuoro kumpaankin suuntaan. Osalla vuoroista on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Oulaisten rautatieasemalla. Sunnuntaisin reitti jatkuu Ylivieskaan asti.

Pyhäntä – Piippola – Pulkkila – Haapavesi – Ylivieska

Liikennettä on arkipäivisin kaksi vuoroa, lauantaisin yksi vuoro ja sunnuntaisin yksi vuoro kumpaankin suuntaan. Kaikilla vuoroilla on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Ylivieskan rautatieasemalla.

Ylivieska – Sievi – Sievi as. – Ylivieska

Liikennettä on arkipäivisin viisi vuoroa kumpaankin suuntaan. Koska suurin osa vuoroista ajetaan ympyräreittiä Ylivieskasta Sievin ja Sievin asemakylän kautta takaisin Ylivieskaan, vuoroja voi käyttää ympärivuotiseen työmatkaliikenteeseen näiden paikkakuntien välillä. Työmatkustajille ja muille säännöllisesti matkustaville on saatavilla edullinen kausilippu. Suurimmalla osalla vuoroista on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Ylivieskan rautatieasemalla. Lisäksi osa vuoroista ajetaan Savarin kautta.

Kesäaikataulukauden alkaessa käynnistyy uusi työmatkayhteys Ylivieskasta Sievin kautta Sievin asemakylälle. Vuoro saapuu Sievin asemakylälle klo 6.55. Osaan vuoroista on tehty aikataulumuutoksia, joiden seurauksena vaihdot juniin Ylivieskan rautatieasemalla onnistuvat aiempaa paremmin.

Reisjärvi – Sievi – Sievi as. – Ylivieska

Reisjärven ja Ylivieskan välinen liikenne täydentää Ylivieskan ja Sievin välistä liikennettä. Liikennettä on arkipäivisin, lauantaisin ja sunnuntaisin yksi vuoro kumpaankin suuntaan. Kaikilla vuoroilla on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Ylivieskan rautatieasemalla. Lauantaisin vuorot ajetaan Savarin kautta.

Osaan vuoroista on tehty aikataulumuutoksia, joiden seurauksena vaihtoajat juniin Ylivieskan rautatieasemalla ovat aiempaa pidemmät. Samalla ajoaikoja Reisjärven ja Sievin välillä on lyhennetty.

Reisjärvi – Haapajärvi

Liikennettä on arkipäivisin kaksi vuoroa kumpaankin suuntaan. Kaikilla vuoroilla on liityntäyhteyksiä juniin Haapajärven rautatieasemalla.

Hiekkasärkät – Kalajoki – Alavieska – Ylivieska

Liikennettä on arkipäivisin neljä, lauantaisin kaksi ja sunnuntaisin kaksi vuoroa kumpaankin suuntaan. Vuoroja voi käyttää ympärivuotiseen työmatkaliikenteeseen Kalajoelta ja Alavieskasta Ylivieskaan. Työmatkustajille ja muille säännöllisesti matkustaville on saatavilla edullinen kausilippu. Suurimmalla osalla vuoroista on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Ylivieskan rautatieasemalla. Junaliikenteen liityntävuorot ajetaan Hiekkasärkkien kautta.

Ylivieska – Oulainen

Liikennettä on arkipäivisin viisi vuoroa ja sunnuntaisin yksi vuoro kumpaankin suuntaan. Vuoroja voi käyttää ympärivuotiseen työmatkaliikenteeseen näiden paikkakuntien välillä. Työmatkustajille ja muille säännöllisesti matkustaville on saatavilla edullinen kausilippu. Suurimmalla osalla vuoroista on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Ylivieskan rautatieasemalla. Lisäksi osa vuoroista ajetaan Savarin tai Oulaskankaan kautta.

Pyhäsalmi – Haapajärvi – Nivala – Ylivieska

Nivalan ja Ylivieskan välillä liikennöidään arkipäivisin kolme vuoroa kumpaankin suuntaan. Vuoroja voi käyttää ympärivuotiseen työmatkaliikenteeseen näiden paikkakuntien välillä. Työmatkustajille ja muille säännöllisesti matkustaville on saatavilla edullinen sarjalippu. Osa vuoroista ajetaan Nivalan Teollisuuskylään asti. Lisäksi Pyhäsalmen ja Ylivieskan välillä liikennöidään arkipäivisin yksi vuoro kumpaankin suuntaan. Suurimmalla osalla vuoroista on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Ylivieskan rautatieasemalla.

Nivalan ja Ylivieskan välinen liikenne täydentää Haapajärven ja Nivalan välistä markkinaehtoista liikennettä. Aamuisin vuorot kohtaavat Nivalassa siten, että muodostuu vaihdollinen yhteys Haapajärveltä Ylivieskaan. Myös iltapäivisin on vastaava vaihdollinen yhteys Ylivieskasta Haapajärvelle.

Tiedote julkaistu ELY-keskuksen 2.6.2022 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/jokilaaksojen-kuntien-valisen-joukkoliikenteen-kesaaikataulukausi-alkaa?publisherId=69817884&releaseId=69943186

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare

Ajankohtaista

Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Liikuntapalvelut Työ ja yrittäminen Vapaa-ajan palvelut Yleinen

Hiihtolatujen tarjouspyyntö

Ylivieskan kaupungin liikuntapalvelut kilpailuttavat hiihtolatujen kunnossapidon ajalle 10/2022-4/2024 sekä mahdolliset optiot lisävuosista 10/2024 – 4/2025 ja 10/2025 – 4/2026.
Tarjouspyynnöt 2.6.2022 12:00 mennessä. Lisätiedot www.tarjouspalvelu.fi  Ylivieskan kaupunki  tunniste 396452

Lisätietoja antaa: Susanna Koponen, puhelin 044 4294 357 tai sähköposti susanna.koponen@ylivieska.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare

Ajankohtaista

Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Ylivieskan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta jätti valituslupahakemuksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen

  • Kirjoittaja Kirjoittanut admin
  • Julkaisupäivämäärä 3.5.2022

Ympäristöpalvelut tiedottaa, 3.5.2022

Ylivieskan rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi huhtikuussa 2020 rakennusluvat kahdeksan tuulivoimalan rakentamiseksi Tuomiperän tuulivoimapuistoon, lainvoimaisen osayleiskaavan perusteella.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 29.3.2022 rakennus- ja ympäristölautakunnan myöntämät luvat ja palautti ne uudelleen käsiteltäväksi. Päätöksen perusteluiden mukaan alueelle on osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen muodostunut susien ns. Nivalan reviiri, jonka alueen sisään Tuomiperän tuulivoimapuisto sijoittuu.

Hallinto-oikeus piti toisella päätöksellään voimassa lautakunnan myöntämät tuulivoimaloita koskevat poikkeamisluvat, jotka mm. sallivat tuulivoimaloiden rakentamisen 30 metriä kaavanmukaista korkeammiksi.

Rakennus- ja ympäristölautakunta päätti 26.4.2022 hakea hallinto-oikeuden ratkaisuun valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Lautakunnan mielestä asiaan on tarpeen saada korkeimman hallinto-oikeuden linjaus. Seudulla on runsaasti tuulivoimapuistoja ja tuulivoimaloiden rakentamista koskevia hankkeita eri vaiheissaan ja useat kohdistuvat samalle ns. Nivalan susireviirille. Lupamenettelyjen ja tuomioistuinten ratkaisukäytäntöjen tulee turvata eri toimijoiden ja hankkeiden yhdenvertaisuus. Tuulivoimarakentamisessa on kysymys asian erityisen suuresta taloudellisesta ja muusta merkityksestä yleisen edun kannalta (kuten kansallisen energiaomavaraisuuden turvaamisessa), mikä laissa mainitaan valitusluvan perusteena. Myös reviirillä sijaitsevien suden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen selvittämisvelvollisuus kaipaa korkeimman oikeusasteen linjausta. Lisäksi lautakunta pyysi, että korkein hallinto-oikeus tarkastelisi myös rakennusluvista tehdyssä valituksessa esitetyt muut valitusperusteet susiasian ohella.

Lautakunnan päätös valitusluvan hakemiseksi syntyi äänin 4-2. Vähemmistöön jääneet lautakunnan jäsenet olisivat tyytyneet Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisuun.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare

Ajankohtaista

Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Seutukaupungit entistä tunnetumpia ja houkuttelevampia suurten kaupunkien asukkaille

Tuore seutukaupunkien vetovoimatutkimus osoittaa, että sekä seutukaupunkien tunnettuus että muuttovetovoima suurista kaupungeista seutukaupunkeihin on kasvussa edelliseen tutkimusajankohtaan 2019 verrattuna.

Mitä tunnetumpi kaupunki, sitä vetovoimaisemmaksi se koetaan. Suurten kaupunkien asukkaat tuntevat tutkimuksen mukaan seutukaupungit seitsemän prosenttia paremmin kuin vuonna 2019. Seutukaupunkeja positiiviseen valoon nostavat persoonallisuus sekä aktiiviset viestintäteot.

Suurten kaupunkien näkökulmasta muuttovetovoimaisimmat seutukaupungit ovat Rauma, Kalajoki, Iisalmi ja Kristiinankaupunki. Koronapandemia on myös osaltaan lisännyt suurissa kaupungissa asuvien kiinnostusta seutukaupunkeja kohtaan.

Samalla seutukaupungeissa asuvien pitovoima eli halukkuus pysyä asuinkaupungissaan on vahvistunut voimakkaasti. Seutukaupungeissa asuvista 40 prosenttia kertoo korona-ajan lisänneen halukkuutta pysyä nykyisessä kotikaupungissa. Koronapandemia on vahvistanut sisäistä pitovoimaa etenkin Savonlinnassa, Alavudella, Paraisilla, Kuusamossa ja Nurmeksessa.

Muuttokiinnostus valjastettavissa asukkaiksi ja työvoimaksi – edellyttää aktiivista mainetyötä

Seutukaupunkien keskeisinä vetovoimatekijöinä pidetään edellisen tutkimusvuoden 2019 tapaan turvallisuutta, asuinympäristöä ja liikenteellistä saavutettavuutta.

-Potentiaalista asukas- ja työvoimakohderyhmää ovat erityisesti luontoa ja harrastuksia arvostavat lapsiperheet. Seutukaupungeilla on tuhannen taalan paikka kohdentaa markkinointia muun muassa paluumuuttoa harkitseville suurten kaupunkien asukkaille. Myös koronapandemian vaikutukset työelämän joustoihin kannattaa hyödyntää kaupungin viesteissä, kannustaa seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa.

Tulosten mukaan suurissa kaupungeissa asuvien mielikuvaan seutukaupungeista vaikuttavat pienemmässä mittakaavassa myös ilmapiiri ja fiilis, kaupalliset palvelut, matkailutarjonta sekä persoonallisuus ja erottuvuus.

Ulkoisissa mielikuvissa seutukaupunkien suurempi koko kohottaa positiivista vaikutelmaa silloin, kun paikkakunta on vähemmän tuttu. Pidemmän välimatkan takaa seutukaupungit kiinnostavat erityisesti matkailun näkökulmasta.

Tutkimuskohteissa asuu lähes miljoona suomalaista

Tammi-helmikuussa 2022 toteutetun tutkimuksen tavoitteena on arvioida elinvoiman ja vetovoiman kehittymistä kaikissa 57 suomalaisessa seutukaupungissa. Aineisto tarjoaa seutukaupungeille arvokasta vertailutietoa asemoitumisesta kaupunkien kesken sekä työkaluja kehittämistyölle.

Tutkimukseen saatiin noin 11 100 sisäistä arvioita seutukaupunkien asukkailta sekä noin 2 000 ulkoista arvioita suurten kaupunkien asukkailta.

Seutukaupunkeja ovat seutunsa ja talousalueensa keskukset tai keskusparit, jotka muodostavat ympärilleen työssäkäynti- ja asiointialueen. Seutukaupungeissa asuu lähes miljoona suomalaista. Maakuntakeskuksia ei lasketa seutukaupungeiksi. Tutkimuksen toteutti seutukaupunkiverkoston toimeksiannosta Innolink Research Oy.

Lue koko tutkimusraportti: Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2022

Tiivistelmä vetovoimatutkimuksesta

(Faktaboksi:)

Seutukaupungit voidaan luokitella väkiluvun mukaan seuraavasti:

Yli 30 000 asukkaan kaupungit (4): Savonlinna, Rauma, Lohja ja Salo

20 000–29 999 asukkaan kaupungit (11): Varkaus, Kemi, Kurikka, Valkeakoski, Iisalmi, Tornio, Sastamala, Raahe, Imatra, Raasepori ja Riihimäki

10 000–19 999 asukkaan kaupungit (23): Nivala, Lieksa, Paimio, Alavus, Kalajoki, Kankaanpää, Kauhajoki, Lapua, Loviisa, Parainen, Kuusamo, Ylivieska, Uusikaupunki, Kauhava, Loimaa, Akaa, Forssa, Pieksämäki, Heinola, Äänekoski, Pietarsaari, Hamina ja Jämsä

Alle 10 000 asukkaan kaupungit (19): Kannus, Ähtäri, Viitasaari, Parkano, Kristiinankaupunki, Ikaalinen, Suonenjoki, Kokemäki, Oulainen, Kemijärvi, Laitila, Somero, Saarijärvi, Alajärvi, Keuruu, Nurmes, Mänttä-Vilppula, Kitee ja Huittinen

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Lisätietoja

Ylivieskan kaupungin puolesta:

Maria Sorvisto

kaupunginjohtaja

maria.sorvisto@ylivieska.fi; 044 4294 210

Tutkimuksen suorittajat :

Innolink Research Oy, toimitusjohtaja, Pekka Vuorela, 050 571 8804

Innolink Research Oy, asiakaspäällikkö, Katja Helkala, 040 771 7518

Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa, 044 020 9000

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare

Ajankohtaista

Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Kasvatus ja opetus Vapaa-ajan palvelut

Liikuttavan hyvää yhteistyötä kunnan ja yritysten kesken

Kunnianhimoinen kaukalohanke käynnistyy Ylivieskassa Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeen tavoitteena on yhdistää voimat lasten liikunnan edistämiseen ja luoda uusi toimintatapa kunta-yritys -yhteistyöhön. Ylivieskan pilottitoteutuksen opit tullaan tarjoamaan kaikkien Suomen kuntien saataville. Hankkeen yhtenä mahdollistajana on Euroopan johtava kaukalovalmistaja ICEPRO.

Aito huoli

Hankkeen taustalla on huoli lasten yleiskunnon ja toimintakyvyn heikkenemisestä, mitä osoittaa viimeisimpänä Opetushallituksen Move!-toimintakykymittaus. 5. ja 8. -luokkalaisille vuonna 2021 suoritetun mittauksen tuloksissa todetaan, että lähes puolella tutkituista nuorista toimintakyky on niin heikolla tasolla, että se voi häiritä arjessa selviytymistä. Hanketta koordinoivan LevelUpin toimitusjohtajan Jouni Anttilan kasvoilta paistaa huoli, kun hän kertoo ajatuksistaan.

– Sellainen kuva tulee, että esimerkiksi pihapelikulttuuri on katoamassa. Se, että liikutaan vähemmän tai aivan liian vähän rapauttaa jo motorisia perustaitojakin. Anttila muistuttaa lisäksi siitä, että liikkumattomuudella on yhteys oppimisvaikeuksiin ja sitä kautta jopa koko kansantalouteen – terveydenhuollon kustannukset nousevat, ja toisaalta oppimispolut mutkistuvat.

Matala kynnys

Hankkeen keskeisiin ajatuksiin kuuluu se, että lapsille ja nuorille tarjotaan liikuntamahdollisuus mahdollisimman matalalla kynnyksellä.

– Kaikilla ei syystä tai toisesta ole mahdollisuutta osallistua ohjattuun seuratoimintaan, muistuttaa Anttila.
– Uskomme, että tarjonta luo kysyntää, ja kaukaloille löytyy tätä kautta käyttäjiä; ja toisekseen hankkeen on kyllä tarkoitus palvella ihan kaiken ikäisiä. Viedään mukava ja vähän erilainen liikuntapaikka kohtuullisen lähelle kaikkia.

Myös Ylivieskan kaupungin hyvinvointijohtaja Joose Kemppainen on samoilla linjoilla.

– Lasten ja nuorten liikkumisessa on varmasti tapahtunut polarisaatiota, aktiiviset liikkuvat aikaisempaa enemmän ja puolestaan vähemmän liikkuvat aikaisempaa vähemmän. Helposti saavutettavat matalankynnyksen liikuntapaikat ovat keskeisessä roolissa aktivoimaan kaikkia liikkumaan.

Kaikki hyötyvät

Kuntien näkökulmasta se, että liikuntapaikka tarjotaan liike-elämän tuella, on tietysti mukava ajatus, mutta ei aivan ongelmaton. Kampanjasta aiheutuu merkittävä kuluerä. Kuinka tähän on varauduttu?

– Projektin ajatukseen kuulu se, että kolmen vuoden kustannukset katetaan mukaan lähtevien yritysten toimesta, Anttila selvittää.
– Yritykset saavat näkyvyyttä paitsi konkreettisesti kaukalon laidassa, myös digitaalisen sertifikaatin muodossa.

Minkälaisille yrityksille tällainen yhteistyö sitten soveltuu – paikallisille vai valtakunnallisille?

– Sekä että, vastaa Anttila ytimekkäästi.
– Konseptissa yrityksen koolla tai toiminta-alueella ei ole merkitystä.

Kunnilta hanke vaatii ensimmäisen kolmen vuoden aikana ainoastaan maa-alueen, johon kaukalo pystytetään. Samalla kunta saa myös omiin käyttötarkoituksiinsa yhden liikuntapaikan lisää.

–  Meille päätös lähteä mukaan pilotoimaan yhteistyötä kaukalohankkeen toteuttamiseen oli selvä, Joose Kemppainen taustoittaa.
– Kaupungista löytyy johtava kaukalovalmistaja ja laaja liikuntamyönteinen yrittäjäverkosto, joten mukaan lähteminen oli itsestään selvää. Uskon myös, että hyvinvoinnin konkreettinen tukeminen olosuhteiden mahdollistamisella lisää alueen yhteisöllisyyttä ja mahdollistaa entistä monipuolisempaa yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa tulevaisuudessakin. Uskon, että tässäkin yhteistyöllä saadaan aikaan kokonaisuus, joka on enemmän kuin osiensa summa.

Itse kaukalo

Miksi juuri ICEPRO on mukana?

– ICEPROlla on jo jonkin aikaa sitten lanseerattu Playline tuoteperhe, eli pienempi kaukalo tuoteperhe, joka soveltuu sekä päiväkoti, koulu ja miksei myös yksityiskäyttöön. Vähän aikaa Jounin kanssa keskusteltuamme meillä oli syntynyt ajatus tästä kampanjasta, millä teemme kunnille lisäliikuntapaikan hankkimisen helpoksi, edesautamme lasten pihaliikuntaa ja teemme kampanjamme kautta tätä valtakunnallista ongelmaa näkyväksi. Samalla ICEPRO saa myös kaivattua näkyvyyttä Playline tuoteperheelle, hankkeen toinen puuhamies, ICEPRO:n toimitusjohtaja Lasse Pylväs vastaa.

ICEPRO on johtava kaukalovalmistaja Euroopassa, ja sen kaukaloita on nähty muun muassa jääkiekon MM-kisoissa. Nyt tarjottava kaukalo kulkee nimellä PLAYLINE ja sen strategiset mitat ovat: 7 x 15 metriä ja laidan korkeus sivuilla 0,55 metriä. Päädyissä on suojaus, jonka korkeus on 1,6 metriä laidan päälle. Kampanjapaketti sisältää lisäksi kaksi Leijonaliigamaalia ja maaliverkot. Kaukalossa on Stilmat-pelilattia, jonka päälle voi jäädyttää jään. Kesäisin kaukalossa voi pelata erilaisia pallopelejä, kuten jalkapalloa tai sählyä. Talvisin liikuntapaikka palvelee jäälajeja. Kampanjan kaukalot on ensisijaisesti suunnattu päiväkoti-, esikoulu- ja alaluokkaikäisille lapsille.

Pilotointi Ylivieskan kaupungin kanssa käynnistyi syksyllä 2021 laajalla yhteistyöllä ja sen tuloksena ensimmäinen kaukalo vihitään käyttöön Ylivieskassa alkukesästä 2022.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare

Ajankohtaista

Takaisin