Varhaiskasvatuspalveluissa avoinna koko kesän:
Hakalahden vuorohoitopäiväkoti puhelin 040 6429882
Simonpuiston päiväkoti puhelin 040 3582716
Palveluohjaus suljettuna 8.-21.7.2024.
Hyvää kesää!
Varhaiskasvatuksen lastenhoitajan sijaisuuksia
Saksan ja ruotsin kielen päätoiminen tuntiopettaja
Biologian/maantiedon sivutoiminen tuntiopettaja
Perusopetuksen luokanopettajia
Ylivieskan seudun musiikkiopiston sivutoimisia tuntiopettajia
Varhaiskasvatuksen opettajan/sosionomin sijaisuus
Ylivieskan seudun kansalaisopiston tuntiopettajia
Tarkemmat tiedot ja haku Kuntarekryn nettisivuilta (www.kuntarekry.fi)
Ylivieskan kaupungin koulutuspalveluiden palvelutarve- ja palveluverkkoselvityksen yleisötilaisuus pidettiin maanantaina 27.5.2024 kello 18.00-19.30 Taanilan koulun opinportailla, os. Opinportti 1, Ylivieska
Ohjelma
– Tilaisuuden avaus
– Palveluverkkoselvityksen esittely
– Keskustelua, kommentteja ja kysymyksiä
Yleisötilaisuudessa esitetty materiaali on tämän tiedotteen liitteenä alla.
Kaupunginhallitus on päätöksellään 18.09.2023 § 241 käynnistänyt varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden palvelutarve- ja palveluverkkoselvityksen. Päätöksellä perustettu viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä koostuva ohjausryhmä on työskennellyt ja kokoontunut säännöllisesti. Tavoitteena on, että valtuusto saa palvelutarve- ja palveluverkkoselvityksen käsiteltäväkseen kevätkauden 2024 aikana.
Työskentelynsä aikana ohjausryhmä on oman selvitystyön lisäksi hankkinut ajankohtaista tilasto- ja ennustetietoa asiantuntijapalveluna ulkopuoliselta asiantuntijaorganisaatiolta. Lisäksi työn etenemisestä on tiedotettu varhaiskasvatuksen ja koulutuspalveluiden henkilöstöä sekä luottamushenkilöitä. Työn asettamispäätöksen mukainen yhteistoimintamenettely etenee selvitysprosessin mukana.
Selvitystyön edetessä ohjausryhmä on tehnyt muutamia selviä havaintoja Ylivieskan kaupungin väestörakenteen muutoksesta, jolla tulee olemaan vuoteen 2030 mennessä palveluiden järjestämiseen liittyviä vaikutuksia. Perusopetusikäisten lasten ja nuorten määrän ennustetaan laskevan jopa 500:llä vuoteen 2031 mennessä. Ensimmäisenä lasten määrän väheneminen kohdistuu väestöennusteen mukaan alakoululaisiin, konkretisoituen oppilaiden kokonaismäärän vähenemiseen vuosikymmenen lopulla. Kouluverkkoa tarkasteltaessa kohdistuu oppilasmäärän väheneminen melko tasaisesti Ylivieskan kaikkiin kouluihin, joten tältä pohjalta erityisten päätelmien tekeminen palveluverkkoon on erittäin haasteellista.
Ylivieskan kaupunki on veto- ja pitovoimainen asuin- ja työskentelypaikkakunta. Valitettavasti muuttovoitollakaan ennusteen mukaista muutosta ei pystytä korjaamaan riittävästi. Ilmiö on alueellinen ja valtakunnallinen, eikä Ylivieska poikkea tässä muista alueen kunnista.
Varhaiskasvatusta tarvitsevien lasten ja oppilasmäärien laskiessa on selvää, että henkilöstön tarve myös vähenee. Tämänhetkisen tiedon mukaan henkilöstösuunnitteluun jo aikaisemmin tehdyllä ennakoinnilla pystytään vastaamaan tuohon vähennystarpeeseen. Näin ollen nyt ei ole nähtävillä työnantajajohtoisia neuvotteluja henkilöstön vähentämiseksi. Työnantajana Ylivieskan kaupunki on kilpailukykyinen ja muutospaineista huolimatta resursoi edelleen henkilöstönsä pedagogiseen osaamiseen ja toiminnan kehittämiseen.
Saman aikaisesti tehdyllä kiinteistöihin liittyvällä kartoituksella on tunnistettu kiinteistöissä eri vaiheissa olevaa korjausvelkaa, sekä havaittu myös uusien juuri rakennettujen kiinteistöjen taloudelliset vaikutuksen pitkällä aikavälillä. Oppilasmäärien selvällä laskulla on suuri merkitys kiinteistöistä aiheutuviin kuluihin, jotka ilman muutoksia nousisivat selvästi valtakunnallisia keskimääräisiä kustannuksia korkeammiksi.
Jo tässä vaiheessa on selvää, että Ylivieskan kaupungin taloudellisen kantokyvyn säilymiseksi ennustetut muutokset edellyttävät palveluverkon muutosta. Selvitystyön tässä vaiheessa ohjausryhmä käsittelee erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi. Vaihtoehdot esitellään kevätkauden 2024 aikana valtuustolle, joka päätöksellään valitsee palvelutarve- ja palveluverkkoselvityksestä tulevaa päätöksentekoa ohjaavat linjaukset. Palveluverkkoselvityksen käsittelyllä ei vielä tehdä muutoksia palveluverkkoon tai yksiköiden määrään. Lopulliset varhaiskasvatukseen liittyvät päätökset tehdään sivistyslautakunnassa osana talousarvioprosessia, sekä kouluverkkopäätöksiin liittyvät päätökset kaupunginvaltuustossa asiaan kuuluvaa prosessia noudattaen. Päätöksentekoon liittyvät oleellisesti henkilöstön ja kuntalaisten kuuleminen, erilaiset vaikutusten arvioinnit sekä riittävä tiedottaminen. Myös lasten ja nuorten mielipidettä kysytään.
Palveluverkkotyöryhmä pitää nyt tehtävää työtä tärkeänä ja ymmärtää jo tehtyjen havaintojen väistämättömyyden. Johtoajatuksena on jatkaa laadukasta ja tasa-arvoista varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opetuksen järjestämistä ottaen huomioon Ylivieskan kaupungin väestökehitykseen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvät näkymät.
Lisätietoja:
Hakemus kunnalliseen varhaiskasvatukseen tehdään sähköisesti eDaisyssa kaupungin verkkosivujen kautta (www.ylivieska.fi) viimeistään neljä kuukautta ennen kuin lapsi tarvitsee varhaiskasvatuspaikan.
Mikäli kysymyksessä on äkillinen työllistyminen tai opintojen aloittaminen, hakemus tehdään kaksi viikkoa ennen hoidon tarpeen alkamista.
Yksityiseen varhaiskasvatukseen hakeminen tapahtuu hakemalla lapselle paikkaa suoraan toivotusta varhaiskasvatusyksiköstä. Yksityinen varhaiskasvatus on yritysten, yhteisöjen tai järjestöjen tuottamaa, kunnan valvomaa ja varhaiskasvatuslain säätelemää toimintaa.
Yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa Ylivieskassa on käytössä palveluseteli, jota haetaan, kun paikka lapselle on varmistunut. Palveluseteli myönnetään varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevasta lapsesta hyväksyttyyn yksityiseen päiväkotiin, ryhmäperhepäiväkotiin tai yrittäjänä toimivan hoitajan kodissa tapahtuvaan perhepäivähoitoon.
Varhaiskasvatuksen palveluseteliä haetaan sähköisesti eDaisy-palvelussa (www.ylivieska.fi) ennen yksityisen varhaiskasvatuksen alkamista. Palveluseteli kattaa osan yksityisen varhaiskasvatuksen kustannuksista. Lisäksi perhe maksaa palvelusta yksityiselle palveluntuottajalle omavastuuosuuden, joka määritellään perheen tulojen mukaisesti.
Hakemus varhaiskasvatuskerhoihin tehdään sähköisesti kaupungin verkkosivuilla sähköisellä hakemuksella eDaisyssa (www.ylivieska.fi).
Yksityisen hoidon tukea haetaan KELA:lta. Tuki maksetaan kaupungin hyväksymälle yksityiselle päiväkodille, ryhmäperhepäivähoitokodille, perhepäivähoitajalle tai perheen palkkaamalle hoitajalle.
Yksityisen hoidon tuen kuntalisää haetaan varhaiskasvatustoimistosta. Kuntalisä voidaan myöntää, mikäli kaupungin hyväksymä palveluntuottaja on työsuhteessa perheeseen (lasten kotona tapahtuva yksityinen hoito) ja hoidon tarve johtuu vanhempien työstä tai opiskelusta. Yksityisen hoidon tuen kuntalisä maksetaan perheeseen työsuhteessa olevalle perhepäivähoitajalle vähintään kuukauden ajanjaksolta.
Lasten kotihoidontukea, joustavaa tai osittaista hoitorahaa haetaan KELA:lta.
Yhteydenotot ja palveluohjaus:
p. 040 6429 884 palveluohjaus klo 12-14
p. 040 6429 873 palvelusetelit, yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä
www.ylivieska.fi
Tämä ohje korvaa 17.8.2020 laaditun ohjeistuksen ja se perustuu THL:n 20.8.2020 pitämän
tiedotustilaisuuden sisältöön ja siinä annettuihin ohjeistuksiin. Ohjeistus on hyväksytty PPKY Kallion
pandemiatyöryhmän kokouksessa 21.8.2020.
Lapsi tai työntekijä ei saa tulla kouluun tai varhaiskasvatukseen oireisena
Jos lapsella tai henkilökunnan jäsenellä on minkäänlaisia hengitystieinfektioon viittaavia oireita (kuumetta,
yskää, nuhaa, kurkkukipua, maku- tai hajuaistin muutos, näihin voi liittyä myös lihas- tai päänsärkyä) tai
ripulia, hän ei saa tulla kouluun tai päivähoitoon.
Milloin koronavirustestiin?
Kansallinen strategia on pyrkiä koronavirustestaukseen herkällä kynnyksellä. Alueen epidemiologinen
tilanne on kuitenkin erittäin rauhallinen, joten lasten koronavirustestauksessa voidaan käyttää
riskinarvioperustetta. Toistaiseksi muut taudinaiheuttajat ovat huomattavasti todennäköisempiä kuin SARSCoV-2-koronavirus. Lapsen sairastuessa tulee olla yhteydessä terveysviranomaiseen, joka arvioi
testaustarpeen (neuvola, kouluterveydenhoitaja, pandemianeuvonta)
EPÄILY KORONAVIRUSINFEKTIOSTA
• Jos lapsen oirekuva herättää epäilyn koronavirusinfektiosta, hän on matkustellut tai ollut
kontaktissa mahdolliseen koronaviruspotilaaseen
o Lapsi ohjataan koronavirustestiin
o Ei kouluun / päivähoitoon ennen kuin testitulos käytettävissä
LIEVÄ HENGITYSTIEINFEKTIO, EI VARSINAINEN KORONAVIRUSINFEKTIOEPÄILY
• Jos oirekuva ei viittaa koronavirukseen, ei matkustelua, eikä epäilyä altistumisesta koronavirukselle
o Koronavirustesti ei ole välttämätön
o Lapsi voi palata kouluun / päivähoitoon, kun on ollut vähintään 1 vrk oireeton
o Jos lapsi on kuitenkin ohjattu koronavirustestiin poissulkua varten, mutta näytteeseen
pääsy / vastauksen saaminen viivästyy siten, että oireet ovat olleet pois vähintään 1 vrk
ajan → lapsi voi palata kouluun / päivähoitoon ilman testausta tai vastauksen odottelua
o Mikäli perheessä on samanaikaisesti useampi samanlaista hengitystieinfektiota sairastavaa
lasta → Jos yhdeltä on otettu koronavirustesti ja se on negatiivinen, ei muita tarvitse
testata ja muut lapset voivat palata kouluun, kun on ollut 1 vrk oireettomana.
o Toistuvat infektiot:
▪ Jos lapsi on flunssakierteessä, riittää, jos hänet on testattu ensimmäisen infektion
yhteydessä → flunssakierteistä lasta ei tarvitse testata toistuvasti, jos oireet
pysyvät samanlaisina
Allergiaoireinen lapsi
Lapsilla esiintyy myös allergioita. Jos oireet allergialääkityksen aloittamisen jälkeen helpottavat selkeästi,
voi palata kouluun tai päivähoitoon, vaikka oireet eivät olisi kokonaan väistyneet.
Pitkittynyt oirekuva
Jos oirekuva pitkittyy, 14 vrk kuluttua oireilun alusta voi palata päivähoitoon, koska infektiota ei enää
tämän jälkeen voida pitää tartuttavana (vaikka koronavirustestausta ei olisi tehtykään)
Epäselvät tapaukset
Jos epäselvää, onko kyseessä allerginen oireilu vai infektio à Yhteys terveydenhoitoon, jossa esim.
päivystävä sairaanhoitaja tai lääkäri arvioi tarpeen koronavirustestaukselle ja kelpoisuuden päivähoitoon
Yksittäistapauksissa lapsella voi olla hengitystieinfektion tyyppisiä oireita, jotka terveydenhuollon
ammattilainen on arvioinut ei-tartuttaviksi ja tällöin lapsi on voinut saada luvan palata päivähoitoon
(arvioidaan aina terveydenhuollossa tapauskohtaisesti)
Lapsen sairastuessa päivän aikana
Hänet siirretään välittömästi erilliseen tilaan aikuisen valvontaan ja huoltajaa pyydetään hakemaan lapsi
kotiin. Huoltajan tulee olla yhteydessä terveyskeskukseen, jossa arvioidaan koronavirustestauksen tarve.
Jos lapsi ohjataan koronavirustestiin, ennen testituloksen valmistumista sairastuneen on vältettävä
kontaktia muihin ihmisiin. Henkilökunnan jäsen välttää lähikontaktia sairastuneeseen ja hän voi halutessaan
käyttää kasvomaskia.
Henkilökunnan jäsenen sairastuessa kesken työpäivän
Hänen tulee välittömästi lähteä kotiin. Oireisen tulee herkästi hakeutua koronavirustestiin. Ennen
testituloksen valmistumista on vältettävä kontaktia muihin ihmisiin.
Jos oireiselta otetaan koronavirustesti ja se on negatiivinen
Jos testitulos on negatiivinen ja oireilu on selkeästi vähenemässä, voi lapsi tai työntekijä palata kouluun tai
päivähoitoon. Jos oireet myöhemmin alkavat uudelleen tai lisääntyvät, arvio testaustarpeesta tehdään
uudelleen terveydenhuollossa.
Jos oireiselta otetaan koronavirustesti ja se on positiivinen
PPKY Kallion tartuntataudeista vastaava lääkäri saa tiedon positiivisesta koronavirustapauksesta.
Sairastuneeseen tai hänen huoltajaansa ollaan terveydenhuollosta yhteydessä ja hänet asetetaan
kotieristykseen ja hänen perheensä kotikaranteeniin. Mahdolliset muut altistuneet (esim. luokkatoverit tai
päiväkotiryhmän jäsenet) arvioidaan tapauskohtaisesti ja heidät asetetaan karanteeniin.
Yleisiä ohjeita koronaviruksen torjuntaan
Koronavirustapausten määrä Suomessa ja maailmalla on kasvanut viimeisen muutaman viikon aikana.
Koronaviruksen uhka ei ole poistunut, vaikka alueellamme on tällä hetkellä rauhallinen tilanne. Nyt on
erittäin tärkeää muistaa kevään ohjeet viimeiselle kahdelle kouluviikolle:- Tarpeettomia fyysisiä kontakteja tulee edelleen välttää ja muistaa turvavälit.
Hygieniaohjeita
Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa on hyvä säännöllisesti muistuttaa käsi – ja yskimishygieniasta sekä
turvaväleistä. Lasten on hyvä oppia THL:n uuden arjen aakkoset. Kaikki yllä luetellut toimet vähentävät
myös muiden hengitystieinfektioiden esiintymistä.
Linkki THL:n materiaalipankkiin: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-jarokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/materiaalipankki-koronaviruksesta
Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus opetuksen ja
varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana
Päiväkoti Joukahaisessa on todettu koronavirusaltistus
Ylivieskassa sijaitsevassa päiväkoti Joukahaisessa on 9.12. aamupäivällä vahvistettu koronavirustartunta. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt sairastuneen tartuntatautilain mukaiseen kotieristykseen ja lähikontaktit karanteeniin. Altistuneita kartoitetaan parasta aikaa ja heihin tullaan olemaan yhteydessä. Altistuneita on yhteensä noin 50.
Tilanne on tällä hetkellä päiväkodissa rauhallinen. Etätyömääräys ei ulotu kaupungin muihin varhaiskasvatusyksiköihin taikka muihin oppilaitoksiin. Tilannetta seurataan aktiivisesti, ja peruspalvelukuntayhtymä Kallio ja Ylivieskan kaupunki ilmoittavat mahdollisista muutoksista nettisivuillaan. Lisäksi tiedotamme tarvittaessa Wilman kautta oppilaille sekä vanhemmille.
Kallion alueella ollaan edelleen epidemian leviämistasolla, ja tilanne alueellamme on huonompi kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. Koronatartuntojen leviämisen estäminen on erittäin tärkeää. Kaikkien hengitystieoireisten tulee välttää lähikontakteja ja pysytellä kotona. Töihin, kouluun, harrastuksiin, kauppaan tai kyläilemään ei tule lähteä lievästikään flunssaoireisena.
Noudata huolellista käsihygieniaa ja pidä julkisilla paikoilla vähintään 1–2 metrin turvaväli muihin ihmisiin. Käytä maskia.
Lisätietoja :
Jos perhepäivähoitajan perheenjäsen sairastuu hengitystieinfektioon, eivät hoitolapset voi tulla hoitoon ennen, kuin perheenjäsenen koronavirustartunta on testauksella poissuljettu.
Jos perheenjäsenen koronavirusnäyte on negatiivinen ja sairastunut voidaan pitää erillään hoitolapsista, voi perhepäivähoitaja jälleen ottaa lapset hoitoon.
Jos perhepäivähoitajan perheessä sairastuu joku muu alle 15-vuotias samankaltaiseen tautiin, kuin edellisellä perheenjäsenellä on ollut ja häneltä on jo suljettu koronavirustartunta pois testauksella, niin hoitolapset voivat tulla hoitoon, jos heidät pystytään pitämään erillisessä tilassa, kuin sairastunut on.
Jos perhepäivähoitajan perheessä sairastuu samankaltaiseen tautiin 15-vuotias tai vanhempi perheenjäsen, hoitolapset eivät voi tulla hoitoon ennen, kuin 15-vuotiaan tai sitä vanhemman perheenjäsenen koronavirusnäyte on vastattu negatiivisena. Huolimatta siitä vaikka joku muu perheenjäsen olisi jo testattu.
Päivittäin ennen hoitolasten tuloa pyyhitään yleisistä tiloista (joissa hoitolapset ovat päivän aikana) kosketuspinnat yleispuhdistusaineella. Lisäksi wc siivotaan normaalein käytännöin.
Tartuntataudeista vastaava lääkäri
Arto Nieminen
Hygieniahoitaja
Miia Huhtanen