Asemakaava ja asemakaavan muutos lainvoimainen (Hollihaka, Junnikankangas)
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 6.2.2023 § 4 asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, jolla muodostuu Hollihaan 5. kaupunginosan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta sekä katu-, puisto-, liikenne- ja erityisaluetta.
Yhteinen alue 977-406-878-18 sisältyy kaavoitukseen.
Asemakaava ja asemakaavan muutos on lainvoimainen 29.3.2023
Hyvinvointialueiden aloittaessa ympäristöterveydenhuollon palvelut säilyvät kuntien järjestämisvastuulla. Ylivieskan kaupungin osalta tämä tarkoittaa sitä, että vuodenvaihteen jälkeen ympäristöterveydenhuollon palvelut eli eläinlääkintäpalvelut ja terveysvalvonta tuotetaan jatkossa vastuukuntamallilla. Palvelut tuotetaan Alavieskan, Nivalan, Sievin ja Ylivieskan alueelle Ylivieskan toimiessa isäntäkuntana.
Onko muutoksella vaikutusta asiakaspalveluun?
Siirto on pyritty toteuttamaan mahdollisimman vähän asiakkaisiin vaikuttaen eikä muutoksia palveluiden laajuuteen ole tapahtunut. Palvelunumerot pysyvät ennallaan sekä palvelupisteet samoina.
Terveysvalvonnan ja valvontaeläinlääkärin toimipiste:
Tasangontie 21, 84100 Ylivieska
Eläinlääkärien toimipisteet:
Ylivieska, Sievi ja Alavieska Katajistontie 2, 84100 Ylivieska
Meillä Ylivieskassa nuorisotyötä tehdään ala- ja yläkouluilla nuorisotalo Holvin lisäksi kahden työntekijän voimin! Koulunuorisotyön tavoitteena on edistää yhteisöllisyyttä, nuorten osallisuutta ja kouluviihtyvyyttä. Tukea lasten ja nuorten hyvinvointia, kasvua ja yleisesti koulunkäyntiä sekä toimia yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa.
Yläkoulun puolella työ jatkuu ryhmäytysten, välituntitoiminnan ja pienryhmätoiminnan sekä erilaisten teemaviikkojen merkeissä. Myös tiivistä yhteistyötä henkilökunnan kanssa pidetään yllä. Yläkoulujen koulunuorisotyöntekijälle kuuluu myös oppivelvollisten ohjaus- ja valvontavastuu ja joulukuussa asiasta on pidetty infohetkiä yhdeksäsluokkalaisille opinto-ohjaajien tuntien yhteydessä.
Aloitimme uuden toimintamuodon keväällä 2022 saatuamme vakituisen koulunuorisotyöntekijän alakouluille. Työntekijälle kuuluu yhdeksän alakoulua, joissa hän työskentelee säännöllisesti. Tehtäviin kuuluu erilaisten teematuntien ohjaaminen, yhteistyö koulun henkilökunnan kanssa sekä välituntitoiminta. Teemoja voivat olla mm. kaveri- ja tunnetaidot, ryhmätyötaidot, seksuaalisuus, kaikki ärsyttää- ja murkkutunnit.
Nykäise hihasta ja tuu jutelleen!
Hannele Aho, Kaisaniemen koulu ja Taanilan yhtenäiskoulu, 0401417593 Seuraa Instagramissa: @ylivieskakoulunuorisotyo_hansu
Tiina Hietamäki, Alakoulut, 044 4294532 Seuraa Instagramissa: @ylivieskakoulunuorisotyo_tiina
Keittiössä syntyvän biojätteen kompostoinnista on tehtävä ilmoitus alueelliselle jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus perustuu uudistuneeseen jätelakiin ja koskee vakituisten asuntojen ohella myös vapaa-ajan asuntoja. Ilmoitus tulee tehdä vaikkei kompostointi olisi ympärivuotista. Pelkästä puutarhajätteen tai kuivakäymäläjätteen kompostoinnista ei tehdä ilmoitusta. Jokilaaksojen jätelautakunnan alueella (Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kannus, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Sievi, Siikalatva, Toholampi ja Ylivieska) ilmoitus on tehtävä Jokilaaksojen jätelautakunnalle kirjallisesti. Ilmoituslomake löytyy Jokilaaksojen jätelautakunnan verkkosivuilta. Täytetyn lomakkeen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen jatelautakunta@ylivieska.fi tai postitse osoitteeseen Jokilaaksojen jätelautakunta, PL 70, 84101 Ylivieska.
Kompostointi-ilmoituslomakkeella on mahdollista ilmoittaa myös poltettavan jätteen astian tyhjennysvälin pidentämisestä kuuteen tai kahdeksaan viikkoon.
Määräajat ja ilmoituksen voimassaolo
Kompostointi-ilmoitus tulee tehdä 31.12.2022 mennessä. 1.1.2023 jälkeen aloitetusta kompostoinnista tulee tehdä ilmoitus kahden kuukauden (2 kk) sisällä kompostoinnin aloittamisesta. Ilmoitus tulee tehdä vaikkei biojätteen erilliskeräysvelvoite koskisi kiinteistöä. Saapuneet ilmoitukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Koska kompostointi-ilmoituksia saattaa saapua lyhyessä ajassa paljon, voi ilmoitusten käsittelyssä olla viivettä. Ilmoituksiin ei vastata erikseen, ainoastaan jos niihin liittyen tulee kysyttävää. Kompostointi-ilmoitus on voimassa viisi vuotta, minkä jälkeen se on uusittava. Jos kompostointi kiinteistöllä lopetetaan, on siitä ilmoitettava kirjallisesti jätehuoltoviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa lopettamisesta.
Miksi ilmoitus pitää tehdä
Ilmoituksen tekeminen perustuu vuonna 2021 muuttuneeseen jätelakiin. Jätehuoltoviranomainen tallentaa saadut tiedot kompostointirekisteriin. Saatujen tietojen avulla kiinteistöillä kompostoitu biojäte saadaan otettua huomioon valtakunnallisen biojätteen kierrätysasteen laskennassa. Tietoja käytetään myös apuna kompostoinnin vaihtoehtona olevan biojätteen kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Biojätteiden erilliskeräys
Lain velvoittama biojätteiden erilliskeräys tulee koskemaan kaikkia kiinteistöjä yli 10 000 asukkaan taajamissa heinäkuusta 2024 lähtien. Jokilaaksojen jätelautakunnan alueella velvoite koskee Ylivieskan keskustaajamaa. Ajantasaiset taajamarajaukset ovat nähtävillä jätehuoltoviranomaisen verkkosivuilla vuoden 2024 alusta. Biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske kiinteistöjä, jotka kompostoivat biojätteen.
Rautatiekadun ja Kauppakadun risteysalueiden sekä Rautatiekadun ja Kauppakadun kameravalvonnan asennus on käynnissä ja käytössä maanantaina 5.12.2022 alkaen.
Kyseessä on Ylivieskassa ensimmäinen kohde, jossa kameravalvonta on sijoitettu katualueelle. Ylivieskan kaupungilla ja Poliisilla on yhteistyöhanke, jossa kameravalvonnalla parannetaan yleisten alueiden ja liikenteen turvallisuutta Ylivieskan kaupungissa.
Kameravalvonnan tarkoituksena on omaisuuden suojaus, rikosten ennaltaehkäisy ja selvittäminen, liikenneturvallisuuden varmistus ja -hallinta ja tarvittaessa onnettomuustutkinta. Kameravalvonnan lisäämisestä Ylivieskan kaupungin alueelle on tehty myös valtuustoaloite vuonna 2020 (07.09.2020 § 43).
Risteysalueiden kameravalvonnan toteuttaminen on hankkeen viimeisimpiä kohteita, ensi vuonna kameravalvontaa lisätään vielä Asemanseudulle ja Ratavartijakadun pysäköintialueelle. Ylivieskan keskustan yleisillä alueilla on käytössä 34 Ylivieskan kaupungin valvontakameraa, joihin poliisilla on käyttöoikeus.
–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– Lisätietoja asiassa antaa:
Kipsiä on käytetty pitkään maanparannusaineena. Kipsi vapauttaa maahan sitoutuneita ravinteita paremmin kasvien käyttöön samalla estäen ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumisen vesistöihin. KIPSI-hankkeessa kipsi ja sen levitys sekä neuvonta ovat viljelijälle maksuttomia ja verovapaita eikä niillä ole vaikutusta maataloustukiin. Kipsi ei koveta, suolaa eikä happamoita maaperää. Kipsihaku on nyt avautumassa uudelleen, mutta Pohjanmaan rannikolla hakua on kovan kysynnän vuoksi kohdennettu muutamalle valuma-alueelle.
KIPSI-hanke on toiminut Saaristomeren valuma-alueella vuodesta 2019. Tänä vuonna hanke on laajentunut koko rannikon valuma-alueille EU:n elpymistuen turvin, siis myös Pohjanmaan rannikolle. KIPSI-hankkeen tavoitteena on levittää rannikon valuma-alueen pelloille kipsiä noin 100 000 hehtaarille vuosien 2020 – 2024 aikana. Kipsinlevityksellä pyritään vähentämään valuma-alueilta mereen päätyvää fosfori- ja kiintoaineskuormitusta.
Kipsihaku kävi viime kesänä vilkkaana laajentuneella hankealueella. Nousseet logistiikkakustannukset ja suuret hakumäärät johtivat siihen, että nyt avautuvassa kipsihaussa on kohdennettava kipsikäsittelyä aiempaa tarkemmin. – Laajennetulla hankealueella hakua rajataan alueille, joilla asiantuntijoiden arvion mukaan kipsistä saadaan paras mahdollinen vesiensuojeluhyöty. Arviointi on tehty yhdessä ympäristöministeriön ja alueellisten ELY-keskusten vesienhoidon asiantuntijoiden kanssa, kertoo KIPSI-hankkeen projektipäällikkö Minna Kolari. Kohteena on mm. Kalajoen valuma-alue, Nivalassa sijaitsevan Pidisjärven alapuolisilta osin. Kipsihaku aukeaa 1.12.2022 ja kysyntä jatkunee vilkkaana. Jos viljelijä haluaa varmistaa kipsin saannin omille lohkoilleen, hakemus kannattaa jättää heti haun auettua!
KIPSI-hankkeen päätavoite on siis vähentää mereen tulevaa ravinnekuormaa ja näin hillitä merialueen rehevöitymistä. Kipsikäsittelyn ansiosta mikroskooppiset maahiukkaset pääsevät lähemmäksi toisiaan muodostaen suurempia mikromuruja, jolloin maan mururakenne paranee. Parantunut mururakenne vähentää peltomaan huuhtoutumista ja kohentaa maan kasvukuntoa. Tuoreimpien tutkimusten mukaan peltomaiden kokonaisfosforin kuormitusta voidaan vähentää noin 30 %. Kiintoaine- ja orgaanisen hiilen kuormitus vähenevät noin puolella. Käsittelyn vaikutus kestää viitisen vuotta, mahdollisesti jopa pidempään. Kipsin levittämisestä ei ole kotimaisissa tutkimuksissa tai KIPSI-hankkeessa havaittu haittoja peltomaalle tai kasvustolle. Kipsi onkin maataloustuotannossa oleville savimaille hyvä ratkaisu saada kallisarvoiset ravinteet säilymään tehokkaammin pellolla kasvien käytettävissä. Maanomistaja voi tarkistaa peltojensa soveltuvuuden kipsikäsittelylle KIPSI-hankkeen nettisivuilta löytyvän karttapalvelun avulla.
Kipsikäsittelyn ansiosta on mahdollista parantaa myös Kalajoen tilaa, mikä on luokiteltu tyydyttäväksi, osin vain välttäväksi.
Kipsinlevitystä ja kipsineuvontaa voi hakea aluehallinnon asiointipalvelusta osoitteesta www.kipsinlevitys.fi , kun haku aukeaa 1.12.2022. Tilakohtaista neuvontaa antaa ProAgria. Neuvonnassa viljelijä ja maatalousneuvoja voivat esimerkiksi tarkastella, mille lohkoille kipsi soveltuu ja vaikka täyttää yhdessä kipsihakemuksen. Nyt haettava kipsi levitetään vuosien 2023 ja 2024 aikana. Kipsin levitys tehdään tavanomaisella peltokalustolla – ja viljelijät ovat olleet tyytyväisiä levitysjälkeen. Kipsin vaikutuksia seurataan hankkeessa vedenlaadun mittauksilla eri puolilla Suomea, niin tullaan tekemään myös Kalajoen valuma-alueella.
Kipsikäsittelyllä saadaan nopeasti tuloksia, eli maatalouden kuormituksen vähentymistä. Mutta rinnalle tarvitaan edelleen myös muita maatalouden vesiensuojelutoimia, sillä kipsikään ei sovellu kaikkialle. Kipsikäsittelyn lisäksi on tärkeää edistää myös muita maatalouden vesiensuojeluratkaisuja sekä pitää huolta maan kasvukunnosta ja peltojen vesitaloudesta. KIPSI-hankkeen käyttämä maanparannuskipsi on peräisin Siilinjärveltä, jossa sitä syntyy lannoitevalmistuksen sivutuotteena. Hankkeen käyttämä kipsi on testattua ja turvallista käyttää. Siitä myös otetaan säännöllisesti näytteet laadun varmistamiseksi.
Ylivieskan kaupunki, ympäristöpalvelut: Tapio Koistinaho, ympäristöpäällikkö, KIPSI-hankkeen ohjausryhmän jäsen 044 4294 227, tapio.koistinaho@ylivieska.fi
Osallistu liikuntapalveluiden asiakaskyselyyn! Strategiamme mukaan liikuntapalveluissa tulee tehdä säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyitä. Nyt vuorossa on Kahvila Messin asiakkaille suunnattu kysely. Pääset vastaamaan tästä linkistä: https://link.webropol.com/s/messin-asiakaskysely Voit täyttää kyselyn myös paperiversiona, kaavakkeita löydät liikuntakeskuksesta. Kiitos etukäteen!