Kartoittajan auton tunnistaa kuvan kyltistä auton kyljessä.
TIEDOTE 29.8.2022
Rakennuskartoitus
Ylivieskan rakennusvalvonta aloittaa syyskuussa 2022 rakennusrekisterien päivitys- projektiin liittyvät rakennuskartoitukset. Kartoituskäynnit suoritetaan kaupunginosa kerrallaan, kiinteistönomistajille käynneistä erikseen ilmoittamatta. Rakennusrekisteristä puuttuvat rakennukset mitataan ja lisätään kuntarekisteriin. Lupamenettelyä edellyttäville rakennuksille vaaditaan hakemaan rakennuslupa.
–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– Lisätietoja asiassa antaa:
Lampinnevan alueen ennallistamistyöt ovat käynnistyneet maanantaina 18.7.2022 sarkaojien täytöllä ja kaivinkone työskentelee alueella viikolla 29. Ojien täytön ansiosta vesi pääsee levittäytymään ennallistettavalle suoalueelle paremmin ja toimenpiteet hidastavat veden virtausta alueen läpi. Alueen ennallistamistöitä oli seuraamassa maanantaina Ylivieskan kaupungilta hankevastaava Maija Schuss.
Lampinnevan alue sijaitsee Ylivieskan kaakkoisosassa Lapinjärven pohjoisrannalla. Ennallistettava alueen kokonaispinta-ala on hieman alle 10 ha. Lampinnevan ennallistettava suoalue on aikanaan ojitettu, ja se pyritään palauttamaan takaisin avonaiseksi ja luonnontilaisen kaltaiseksi suoksi. Ennallistamistöissä kaivinkoneen avulla on tarkoitus täyttää ennallistettavan alueen sarkaojat, kaivaa suon pohjoisrajalle ojat suojelemaan naapurikiinteistön ojitettua metsäaluetta sekä muodostaa alueelle laskeutusallas, johon johdetaan alueen lounaisrajalta Lampinjärveen laskevan valtaojan vedet. Kaivinkoneen avulla on myös tarkoitus maisemoida alueen rajalla olevan hiihtoladun ympäristössä olevat kivenlohkareet luonnollisemman näköiseksi.
Konetöillä pyritään palauttamaan suon vesitalous lähemmäksi sen luonnollista, ojitusta edeltävää tilaa, lisätä alueen luonnon monimuotoisuutta ja edistää alueen virkistysarvoja. Lampinnevan palauttaminen suoksi palvelee myös vesiensuojelun tavoitteita. Kun Lampinnevan suoalue ennallistetaan ja sen kautta johdetaan alueen ojitusvesiä, veden kulku hidastuu, tulvahuiput madaltuvat ja suoalue sitoo vedestä kiintoainesta sekä ravinteita.
Lampinnevan alueen ennallistamissuunnitelmasta ja toteutuksesta vastaavat Ylivieskan kaupunki ja Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala ry. Hankkeelle on myönnetty 15 200 euroa Helmi elinympäristöohjelman rahoitusta, joka vastaa 80 % hankkeesta aiheutuneita kustannuksista. Helmiohjelma on merkittävä panostus Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Soiden ennallistaminen on yksi Helmi-ohjelman elinympäristöteemoista, ja Lampinnevan ennallistaminen edistää tällaisen suoelinympäristön tilaa. Vaikka hankealue on pinta-alallisesti pieni, voidaan siitä huolimatta arvioida, että suon ennallistaminen lisää alueen luonnon monimuotoisuutta sekä varsinaisen hankealueen luontoarvoja. Avustettavan hankkeen toteutusaika on 30.11.2021 – 31.10.2023.
Lisätietoja asiassa antaa:
Maija Schuss ympäristöasiantuntija Puh. 044 4294 470, maija.schuss@ylivieska.fi
Markus Niskanen Metsäasiantuntija, Mhy Pyhä-kala Puh. 040 5362 203, markus.niskanen@mhy.fi
Kalajoen keskiosalla joen vedenpintaa on nostettu ja jokivarret pengerretty vesivoimarakentamisen ja tulvansuojelun takia. Joki on keskiosiltaan vesienhoidon termeillä kuvattuna voimakkaasti muutettu ja ”keinotekoinen”. Peltoalueiden kuivatusvedet eivät pääse valumaan pengerrysten takia suoraan Kalajokeen, vaan vedet joudutaan pääosin pumppaamaan jokeen. Jokivarressa onkin yhteensä 29 pengerryspumppaamoa 35 kilometrin matkalla, sijoittuen Kalajoen molemmin puolin. Pumppaamoiden kautta kulkeutuu merkittävä osa peltojen ravinnekuormituksesta. Vuosien ajan on pohdittu, voisiko kuivatusvedet kerääviä pumppaamoja hyödyntää vesistökuormituksen pienentämisessä. OulujoenIijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa vuosille 2016–2021 on todettu, että vesistöalueella tulisi pilotoida pellolta tulevien valumavesien kemiallista puhdistusta ja neutralointia niissä kohteissa, jossa kuivatusvesiä joudutaan tulvapengerrysten takia pumppaamaan. Ylivieskan ja Nivalan kaupunkien alueille sijoittuva hanke Kalajokivarren pengerryspumppaamoiden sovellettavuus vesiensuojeluun on nyt käynnistynyt. Hanke etsii keinoja vesistökuormituksen vähentämiseksi pumppaamojen avulla.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen sekä Nivalan ja Ylivieskan aiemmin teetättämän ja Maveplan Oy:n laatiman selvityksen perusteella pengerryspumppaamoja voitaisiin hyödyntää kuivatusvesien käsittelyssä ja näin Kalajokeen ja Perämereen kulkeutuvan ravinnekuormituksen pienentämisessä. Hankkeessa testattavien toimenpiteiden myötä etsitään käyttökelpoisia tekniikoita kuivatusvesien ravinnekuorman ja mahdollisen happamuusongelman pienentämiseksi. Hankkeessa kehitettävät veden tilaa parantavat ratkaisut olisivat hyödynnettävissä myös muiden tulvasuojeltujen jokivarsien alueella.
Hanketta vetää Ylivieskan kaupungin ympäristöpalvelut. Hankkeelle on muodostettu ohjausryhmä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Nivalan kaupungin, MTK:n, viljelijöiden ja Oulun yliopiston edustajista. Hanke kestää 31.10.2024 saakka. Hankkeeseen kuuluva veden tilan seuranta ja vesinäytteenotto suoritetaan ensimmäistä kertaa kesällä 2022 ja sitä jatketaan koko hankkeen ajan. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle vesien- ja ympäristönhoidon edistämisen ja vesiensuojelun tehostamisohjelman mukaisesti 160 770 € valtionavustuksen. Tämän lisäksi hanketta rahoittavat Ylivieskan ja Nivalan kaupungit.
Lisätietoja asiassa antaa: Maija Schuss ympäristöasiantuntija Puh. 044 4294 470, maija.schuss@ylivieska.fi Tapio Koistinaho ympäristöpäällikkö Puh. 044 4294 227, tapio.koistinaho@ylivieska.fi Mervi Vähäsöyrinki vs. maaseutujohtaja Puh. 040 3447 257, mervi.vahasoyrinki@nivala.fi
Jokilaaksojen jätelautakunnan toimialueen uudet jätehuoltomääräykset astuvat voimaan 1.7.2022 korvaten voimassa olleet jätehuoltomääräykset. Jätehuoltomääräyksien suurimmat muutokset koskevat bio- ja pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteita, kompostointia ja keräykseen soveltuvia jäteastioita.
Biojätteen erilliskeräysvelvoite laajenee
Uuden jätelain ja jätehuoltomääräysten mukaisesti kaikkien vähintään viiden huoneiston taloyhtiöiden on aloitettava biojätteen erilliskeräys tai kompostointi lämpökompostorilla 1.7.2022 alkaen.
1.7.2024 biojätteen erilliskeräysvelvoite laajenee koskemaan kaikkia kiinteistöjä, myös omakotitaloja, yli 10 000 asukkaan taajamissa. Vestian toimialueella tämä tarkoittaa Ylivieskan keskustaajamaa. Vaihtoehtona biojätteen erilliskeräykselle on kompostointi lämpökompostorilla.
Muilta kiinteistöiltä biojäte on jatkossa erilliskerättävä, mikäli sitä kertyy yli 10 kg viikossa ja yleisötilaisuuksista, mikäli sitä kertyy yli 10 kg. Aiemmin määrä on molemmissa ollut 50 kg.
Biojätteen lajitteluun on lisäksi annettu tarkennuksia. Biojätteeseen ei saa lajitella enää puutarha- ja puistojätettä, ja biojäte on pakattava biohajoavaan pussiin ennen sen sijoittamista biojäteastiaan. Muovipussien ja biohajoavien muovipussien käyttö on kielletty.
Kompostoinnista ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle
Jätteen haltijan on tehtävä jatkossa aina ilmoitus biojätteen kompostoinnista jätehuoltoviranomaiselle vähintään kahden kuukauden sisällä kompostoinnin aloittamisesta. Ilmoitus kompostoinnista vaaditaan, vaikka biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koskisi kiinteistöä.
Kaikista kiinteistöistä, joilla kompostointi on aloitettu ennen 1.1.2023, on tehtävä kompostointi-ilmoitus Jokilaaksojen jätelautakunnalle viimeistään 31.12.2022.
Pakkausjätteet erilliskerättävä aiempaa tiukemmin
Kartonki-, lasi- ja muovipakkausten sekä pienmetallin erilliskeräysvelvoite laajenee 1.7.2023, jolloin kaikkien vähintään viiden huoneiston taloyhtiöiden on aloitettava kyseisten jätelajien erilliskeräys.
Lisäksi muovi-, paperi- ja kartonkijätettä on erilliskerättävä myös muilta kiinteistöiltä ja yleisötilaisuuksista, jos niitä kertyy yli 5 kg viikossa. Myös lasipakkauksia ja pienmetallia on erilliskerättävä, jos niitä kertyy yli 2 kg viikossa. Määrät ovat pienentyneet huomattavasti aiemmista jätehuoltomääräyksistä.
Muutoksia jäteastioihin, tyhjennysväleihin ja astiamerkintöihin
Uusissa jätehuoltomääräyksissä on määrätty myös jätteiden keräykseen soveltuvista jäteastioista ja niiden tyhjennysväleistä. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa ei saa 1.7.2022 jälkeen enää käyttää jätesäkeille tarkoitettuja jätesäkkitelineitä, pikakontteja tai pyörättömiä jäteastioita.
Jäteastioiden pisimmät sallitut tyhjennysvälit eri jätelajeittain ovat pysyneet ennallaan lukuun ottamatta biojätettä, jonka pisin sallittu tyhjennysväli on jatkossa touko-syyskuussa kaksi viikkoa ja loka-huhtikuussa neljä viikkoa. Kaikki jäteastiat on kuitenkin tyhjennettävä siten, ettei astiasta aiheudu hajuhaittaa tai muita haittoja esimerkiksi jätteenkuljetukselle.
Kiinteistön haltijan vastuulla on lisäksi merkitä jäteastiaan selkeästi siihen kerätyn jätelajin ja keräyksestä vastaavan (Vestia Oy) yhteystiedot ja huolehtia lajitteluohjeiden nähtävillä olosta astiassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Asianmukaiset astian merkintätarrat saa pyydettäessä Vestia Oy:ltä. Jäteastiaan, joka ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, on lisäksi merkittävä jäteastiaa käyttävän kiinteistön osoite. Kun kiinteistön haltija vaihtuu, kiinteistön haltijan on ilmoitettava muuttuneet yhteystiedot Vestia Oy:lle ennen kuin luovuttaa kiinteistön uudelle haltijalle.
Kun koulutilat ovat toimivat, terveelliset ja turvalliset, kaikki voivat keskittyä tärkeimpään eli oppimiseen. Kaisaniemen ja Taanilan koulujen saama neljän tähden RTS-ympäristöluokitus osoittaa, että näistä asioista ei ole rakennushankkeen aikana tingitty.
Kaisaniemen ja Taanilan kouluissa vietettiin hiljattain koulujen historian ensimmäisiä kevätjuhlia. Juhlan aihetta on myös siinä, että koulut saivat tänä keväänä neljän tähden RTS-ympäristöluokituksen. Luokitus on osoitus siitä, että koulujen suunnittelussa ja rakentamisessa on tarkoin huomioitu energiatehokkuus, pieni hiilijalanjälki, hyvä sisäilma, viihtyisyys sekä elinkaaren kustannukset.
– Nämä hankkeet ovat parhaiden kouluhankkeiden joukossa. Nyt luokituksen on saanut kahdeksan kouluhanketta, tähtiluokissa kolme ja neljä tähteä. Tänä vuonna luokituksen todennäköisesti saa vielä kahdesta neljään kouluhanketta, kertoo RTS-ympäristöluokituksen tuotepäällikkö Petri Jaarto Rakennustietosäätiöstä.
RTS-ympäristöluokitus on rakennusalan toimijoiden yhdessä Suomen oloihin kehittämä työkalu, joka sisältää rakennuksen kestävyyteen, kosteudenhallintaan, käytettävyyteen, ylläpitoon ja viihtyvyyteen liittyviä kriteerejä. Luokitusasteikko on yhdestä viiteen tähteen.
Terveet ja turvalliset koulutilat
Käyttäjille RTS-luokitus on ennen kaikkea eräänlainen takuumerkki rakennuksen terveellisyydestä ja turvallisuudesta, toteaa Taanilan koulun rehtori Risto Oja.
– Se tuo luottamuksen siihen, että koko rakennuskompleksi ja oppimisympäristö on tehty nykyajan vaatimukset huomioiden. Lasten on täällä hyvä opiskella nyt ja jatkossakin, Oja sanoo. Myös Kaisaniemen koulun rehtori Paula Hartikainen pitää päällimmäisenä sitä, että oppilailla ja henkilökunnalla on nyt käytössään terveet ja turvalliset tilat:
– Enää ei ole kuulunut mitään sisäilmaongelmista, se puhe on nyt pois. Uudet tilat on koettu myös opetuksen kannalta toimiviksi. Oppimistorit on otettu hyvin käyttöön, ja koko talo toimii oppimistilana.
– Meillä on nyt ollut siinä mielessä vielä poikkeusvuosi, että kaikki yhdeksäsluokkalaiset ovat olleet täällä. Jatkossa tilaa on hieman enemmän käytössä, Hartikainen toteaa. Uusissa kouluissa on tehokkaasti hyödynnetty nykyaikaista teknologiaa. Automatiikan ansiosta moni asia on pois käyttäjien huolista. Esimerkiksi valaistus, ilmastointi ja lukitukset on säädetty toimimaan optimaalisella tavalla tilojen käytön mukaan.
– Älyratkaisut tekevät sen, että tällä on helppoa olla ja työskennellä. Kun käyttäjien ei tarvitse huolehtia tekniikasta ja ylläpidosta, energiaa jää oikeaan toimintaan, Risto Oja sanoo.
Kaikki lähtee jo suunnittelusta
Ylivieskan kaupunki asetti jo kilpailutusvaiheessa tavoitteeksi, että uudet koulut ovat terveelliset ja turvalliset ja että ne rakennetaan RTS-luokituksen vaatimusten mukaisesti. Tämä otettiin huomioon myös hakijoiden pisteytyksessä. Uudet koulurakennukset on toteutettu elinkaarimallilla Skanska toimiessa pääurakoitsijana ja Caverionin vastatessa talotekniikasta. Rakennusten valmistumisen jälkeen Caverion vastaa kiinteistön kunnossapidosta, hoidosta ja huollosta sekä palveluiden johtamisesta 20 vuoden ylläpitojakson ajan.
– Kaikki lähtee siitä, että RTS-ympäristöluokituksen kriteerit otetaan huomioon jo suunnittelussa. Rakentaminen tehdään suunnitelman mukaisesti, ja kaikki dokumentoidaan tarkoin. Laatuun kiinnitetään entistä enemmän huomiota, mikä on hyvä asia, Skanskan projektipäällikkö Markus Rauhala toteaa. Koulujen rakentamisessa noudatettiin Kuivaketju10-toimintamallia, joka vähentää kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan.
– Työmaavaiheessa kuivaketjun toteutumista seurattiin jatkuvasti, ja kosteudenhallintakoordinaattori kävi paikalla säännöllisesti, Rauhala kertoo.
Jatkuva seuranta tuottaa tietoa
Koulujen suunnittelussa ja rakentamisessa kaikki valinnat on tehty niin, että rakennukset olisivat energiatehokkaita ja että niiden hiilijalanjälki olisi mahdollisimman pieni. Caverionin hankekehityspäällikkö Teemu Liehu kertoo, että nälkä kasvoi syödessä, ja joissain asioissa rimaa haluttiin nostaa jopa korkeammalle kuin RTS-luokitus vaatii.
– Kun mietittiin tilojen käyttöä erilaisissa tilanteissa, löytyi pieniäkin asioita, joilla saatiin merkittäviä parannuksia. Hyvä esimerkki on vettä säästävien vesikalusteiden säätäminen niin, että säästöä syntyy mahdollisimman paljon.
Sähköisen portaalin avulla pystytään seuraamaan esimerkiksi koulurakennusten energiankulutusta, lämpötiloja ja sisäilman laatua. Järjestelmä havaitsee mahdolliset poikkeamat, ja niihin pystytään reagoimaan ajoissa. Jotta kaikki toimisi luotettavasti, sisäisestä verkosta on tehty erittäin tietoturvallinen.
– Kun kiinteistöä seurataan pitkällä aikavälillä, voidaan varmistua, että olosuhteet pysyvät oikeanlaisina. Suunnitelmia ja kehittämistarpeita myös käydään yhdessä käyttäjien kanssa läpi säännöllisesti, ja niitä päivitetään jatkuvasti, Liehu kertoo.
Uusi koulu toi vapautta opiskeluun
Taanilan ja Kaisaniemen koulun oppilailla on takanaan ensimmäinen lukuvuosi uusissa kouluissa. Ympärillä olevan rakennuksen lisäksi moni muukin asia on oppilaiden arjessa muuttunut. Opiskelu ei rajoitu enää luokkahuoneisiin, vaan kaikki tilat palvelevat myös oppimistiloina.
– Opiskelu on ollut nyt erilaista kuin ennen. Nyt saa opiskella vapaammin, vaikka käytävällä tai kirjastossa kavereiden kanssa. Joillekin on helpompaa opiskella luokassa, ja sekin on mahdollista, toteaa kahdeksannen luokan päättänyt Amanda Vaahtera.
Kun Amanda viime syksynä pääsi tutustumaan uuteen kouluun, kaikki näytti ensisilmäyksellä hienolta ja modernilta. Ensimmäinen yläkouluvuosi oli vietetty parakeissa, ja vaikka opiskelu sielläkin sujui, muutos oli huomattava.
– Kouluympäristö vaikuttaa opiskeluun ja jopa motivaatioonkin. Täällä on hyvät tilat, ja kyllä sillä on merkitystä. Lempipaikakseen koulussa Amanda nimeää kirjaston, jonka sohvien ja seinämien suojassa voi opiskella tai oleskella kavereiden kanssa.
– Välitunneilla ollaan yleensä juuri kirjastossa tai käytävien sohvilla. Hyvällä ilmalla voidaan olla parvekkeellakin.
PYLVÄSOJAN ALAOSAN ELINYMPÄRISTÖKUNNOSTUKSEN -hankkeeseen kuuluvat Pylväsojan alaosan kunnostamistyöt ovat edenneet. Konekunnostamistöitä tehtiin alueella 15.6.–17.6.
Ylivieskan Pylväsojan alaosalle on tehty kunnostussuunnitelma jo vuonna 2015. Työt puron kunnostamiseen lähtivät käyntiin viime vuonna talkoovoimin. Lokakuussa 2021 muodostettiin puron uomaan sankkotalkoilla ja traktoria apuna käyttäen kolme kutusoraikkoa. Kunnostustöitä uomassa jatkettiin nyt kesäkuussa kaivinkoneen avulla. Kaivinkone aloitti työnsä 15.6. työnjohtaja Heikki Tahkolan johdolla. Paikalla oli myös hankevastaava Maija Schuss Ylivieskan kaupungilta. Työt päästiin aloittamaan keskiviikkona kauniissa auringonpaisteessa, mutta seuraavina päivinä keli muuttui kylmemmäksi ja sateiseksi. Kunnostustyöt kestivät perjantaihin 17.6. saakka.
Kaivinkoneella saatiin hyvin siirrettyä isoja kiviä ja lohkareita uoman sivuilta keskemmäs ohjaamaan uoman virtaamaa monipuolisemmaksi. Uomaan saatiin luotua hyvin koskimaisempaa, polveilevampaa uomarakennetta ja erilaisia kivimuodostumia, jotka tarjoavat hyviä elinympäristöjä erilaisille vesieliöille. Isoista kivistä muodostui kaloille levähdyspaikkoja ja virran kulkua ohjaavia rakenteita. Uoman laidoille muodostettiin hyvin poikastuotantoon soveltuvia alueita, poikaskivikkoja ja kutusoraikkoja. Pylväänlammen länsipuolelta löytyi myös sorasta kerääntynyt kasa, joka leviteltiin saaren edustalle suunnitelluille kutusoraikkoalueille. Myös muita sorapaikkoja pystyttiin muodostamaan uomaan purossa jo valmiina olevan materiaalin avulla.
Puron uoman muutoksen pystyi näkemään heti, uoman ulkoasu muuttui varsinkin isojen kivien ja lohkareiden takia heti monipuolisemmaksi ja koskimaisemmaksi. Puron vesi myös alkoi solisemaan veden virratessa kivien lomasta alavirtaan päin. Kaiken kaikkiaan puron uoma saatiin kunnostettua suunnitelmien mukaisesti ja puron monimuotoisuutta saatiin lisättyä huomattavasti.
Hankkeen ovat rahoittaneet Ylivieskan kaupunki sekä valtio. Pohjois-Pohjaan ELY-keskus on 27.04.2021 myöntänyt vesien- ja ympäristönhoidon edistämisen ja vesiensuojelun tehostamisohjelman mukaisesti Pylväsojalle 20 000 € valtionavustuksen Pylväsojan elinympäristökunnostusta varten. Avustettavan hankkeen toteutusaika on 30.11.2020 – 30.11.2022. –––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– Lisätietoja asiassa antaa:
Maija Schuss ympäristöasiantuntija Puh. 044 4294 470, maija.schuss@ylivieska.fi
Ke 6:30-8:30 Aamu-uinti ja Hyvän mielen aamupala 22.6. saakka
Ke 15.6. ja 22.6. Vesijumppa klo 8.30-9.00. Uimalipun hinnalla!
Uimahalli suljettu kokonaan ajalla 4.7.-31.7.2022 (vuosihuolto)
Keilahalli
Suljettu 30.5.-18.8. välisen ajan
Kesän ulkotreenit: Maanantaisin ajalla 6.6.-27.6. klo 17-18. Kuntopiirityyppinen ulkotreeni kuntoportaiden ympäristössä. Hinta 5 €/kerta. Hyypänkallion kuntoportaat os. Salmiperäntie 42. Ilmoittautumiset p. 044 4294 472
Liikuntapalvelut toivottavat iloista ja liikunnallista kesää!
Jätehuolto on ollut voimakkaassa murroksessa jo muutaman vuosikymmenen ajan. Aiemmin käytetty kaatopaikka-termi on silti syvällä ainakin vanhempien sukupolvien alitajunnassa. Jätteet kipattiin sellaisinaan kuormina jätepenkalle. Jätteet paloivat toisinaan niin kaatopaikoilla kuin myös kotipihoilla. Lainsäädännön vaatimusten kasvaessa perustettiin näille seuduille Jokilaaksojen Jäte Oy, kuntien yhteisesti omistama jäteyhtiö. Sen kehitysura kattaa jo reilun 20 vuoden ajanjakson. Siinä ajassa jätehuolto on kehittynyt huimasti ja kaatopaikan käsitteen olisi voinut unohtaa jo vuosia sitten. Kaatopaikasta on tullut jätekeskus, jätehuollon palvelukokonaisuus, jonne jätevirrasta jää pysyvästi vain murto-osa. Jätteet pistäytyvät siellä, niitä lajitellaan ja osin esikäsitellään, niistä muodostetaan suurempia eriä hyödyntämistä ja jatkokäsittelyä varten. Yhtiö on kuntayhteistyön ja jätehuoltopalvelujen menestystarina, joka tunnetaan nykyisin nimellä Vestia Oy.
Rakennus- ja ympäristölautakunta on päättänyt antaa Ylivieskan kaupungin vuoden 2022 ympäristöpalkinnon Vestia Oy:lle, sen menestystarinasta jätehuollon suuressa murroksessa, luottaen siihen, että yhtiö on jatkossakin tämän murroksen esimerkillisin hallitsija.
Perustelut:
Jokilaaksojen Jäte Oy perustettiin 1.9.1999, muutaman vuoden väännön jälkeen siitä, mikä olisi toimivan tapa järjestää jätehuolto näillä seuduin. Varsinaisesti yhtiön toiminta käynnistyi 1.1.2000. Silloisen toimitusjohtajan johdolla yhtiö selätti jätteiden kuljetukseen liittyvät ja monet muutkin väännöt, osin ns. jätesodan kautta. Toiminnan vahva perusta rakennettiin ensimmäisenä vuosikymmenenä. Vuonna 2007 yhtiö ristittiin uudelleen, Vestia Oy:ksi, ja uusien velvoitteiden mukainen jätekeskus valmistui saman vuoden syksyllä. Laaja-alaiseen yhteistyöhön pohjautuva, Vestia Oy:n osaksi omistama Westenergy Oy:n jätevoimala käynnistyi Mustasaaressa vuonna 2012.
Jätteiden uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat lisääntyneet vuosi vuodelta – entisestä kaatopaikkatoiminnasta on kehittynyt jätealan palvelukeskus, niin kotitalouksille, yhteisöille kuin yritystoimintaakin palvelemaan. Yhtiö rakentaa jätekeskuksen palvelua vastaavia lajittelupihoja koko toimialueelleen. Samalla jätehuollosta on todella kehittynyt välttämättömyyspalvelu, itsestäänselvyys. Sen myötä jätemateriaalit päätyvät kierrätettäväksi tai energiantuotantoon. Yhtiön toiminnan tulokset näkyvät laajalti niin ilmastovaikutusten kuin roskaamisenkin pienentymisenä, mutta samaan aikaan myös laadukkaan palvelun kohtuullisina kustannuksina.
Vestia Oy:n jätekeskus ja lajittelupihat henkilökuntineen muodostavat palvelukokonaisuuden, joka on tunnetusti alansa Suomen huippua. Jätehuollon murros toki jatkuu – ja Vestia Oy kykenee siihen muutoksen vastaamaan. Voimme olla ylpeitä Vestia Oy:stä ja sen palvelukyvystä omistajilleen, viime kädessä alueen asukkaille.
Jätesota on päättynyt.
Maailman ympäristöpäivä (World Environment Day)
YK:n yleiskokous päätti päätöslauselmallaan 2994 (XXVII) 15. joulukuuta 1972 julistaa 5. kesäkuuta Maailman ympäristöpäiväksi. Päivämäärä muistuttaa Tukholman vuoden 1972 YK:n ympäristökokouksen avajaispäivästä. Kokouksen tuloksena perustettiin YK:n ympäristöohjelma UNEP.
Suomessa päivän koordinoinnista on vastannut ympäristöministeriö. Suomen luonnonsuojeluliitto on puolestaan perinteisesti jakanut vuotuisen ympäristöpalkintonsa tunnustukseksi ympäristömme hyväksi tehdystä työstä. Palkinto on jaettu Maailman ympäristöpäivänä vuodesta 1980 lähtien.
Ylivieskan kaupungin ympäristöpalkinto
Teknisten palveluiden lautakunnan lupajaosto päätti vuoden 2006 keväällä ryhtyä vuosittain jakamaan Ylivieskan kaupungin ympäristöpalkinnon. Lupajaoston päätöksen mukaan palkinto voidaan antaa yhdelle tai useammalle kohteelle.
Palkinto voidaan jakaa erikseen asuinkiinteistöjen, maatilakeskusten, liike- ja palvelusektorin sekä teollisuuskiinteistöjen ryhmissä. Lupajaosto, nykyisin rakennus- ja ympäristölautakunta, voi kuitenkin jättää palkinnon jakamatta jossakin kohderyhmässä sitä sen enempää perustelematta.
Vuoden 2006 palkinto annettiin Raudaskylän Kristilliselle Opistolle tunnustukseksi mm. vanhan rakennusperinteen kunnioittamisesta ja koko opistonmäen miljöön huolellisesta hoidosta. Vuoden 2007 palkinto luovutettiin Autokorjaamo H. Erkkilälle. Anne ja Veikko Leppälä palkittiin vuonna 2008 heidän vuosia kestäneestä työstään Vähäkankaan kylämiljöössä sijaitsevan ns. Otontalon kunnostamiseksi ja vuoden 2009 palkitut olivat Maler Oy ja R & J Kauppi Oy. Vuonna 2010 palkinto annettiin Ojantakanen –tilalle (Junno), kunnioituksesta tilan viihtyisyyden ja perinteiden kunnioittamisen ja tilahistorian tallentamisen hyväksi tehdystä työstä. Vuoden 2011 palkinto myönnettiin kivimies Esa Nygårdille, kivityöläisyyden ”elämäntyöpalkintona”, ekologisesti kestävän materiaalin ja työtavan ylläpitämisestä. Vuonna 2012 palkinto annettiin Vähä-Pylvään Kylätoimikunnalle erityisesti Vähäkankaan kyläpuiston rakentamisesta sekä sen ja kyläyhteisöllisyyden ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Vuoden 2013 palkinnon sai Ylivieskan Nuorisoseura Savelan nuorisoseurantalon ansiokkaasta kunnostamisesta ja ylläpidosta, vuoden 2014 palkittu oli Ylivieskan seurakunta ja vuoden 2015 Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy. Vuonna 2016 palkinnon saivat Mäen talo ja ns. Kivenkulman pihapiiri, vuonna 2017 Niemelänkylän kyläyhdistys ry, vuonna 2018 Ängeslevän kylämiljöö sekä vuonna 2019 Päivärinnan tila ja Marjamäen kiinteistö. Vuonna 2020 palkintoa ei jaettu. Vuoden 2021 palkinnon sai Asemapäällikön talo.