Ylivieskan kaupunki 
Ylivieskan kaupunki hakee määräaikaiseen virkasuhteeseen TE-asiantuntijaa, joka toimii henkilöasiakaspalvelussa Jokilaaksojen työllisyyden kuntakokeilussa Ylivieskassa ja Alavieskassa.
Katso tarkemmat tiedot kuntarekrystä ja jätä hakemus pe 28.10.2022 mennessä.
Koot: Lapset n. koko 30-32, naiset n. koko 38 ja miehet n. koko 42
Lanka: voidaan valita mikä tahansa sukkalanka, jota tehdään 3 tai 3,5 puikoilla käsialan mukaan. Suositellaan konepesunkestävää lankaa.
Langan menekki:
valkoinen= 75 g, 100 g, 150 g
turkoosi = 20 g
vihreä ja harmaa = tarvitaan alle 20 g
Varsi:
Luo 40/ 56 / 64 silmukkaa valkoisella langalla sukkapuikoille ja jaa silmukat 4 puikolle 10/14/16 kullekin. Kierros vaihtuu 1. ja 4. puikon välissä.
Neulo suljettuna neuleena 1 o takareunasta, 1 n yhteensä 3 cm. Jatka sileää neuletta 9 kerrosta.
OIKEAN JALAN SUKAN KUVIO
Neulo kierroksen alusta 4/8/10 silmukkaa ja sen jälkeen 11 silmukkaa kuvion A mukaan. Neulo sen jälkeen sileää kierros loppuun. Kierroksen alusta neulotaan vielä seuraan 9 krs. ajan ensin 4/8/10 silmukkaa ja sen jälkeen 11 silmukkaa kuvion A mukaan. Muutoin neulotaan sileää neuletta.
VASEMMAN JALAN SUKAN KUVIO
Neulo kierroksen alusta 1. ja 2. puikko sileää neuletta. Neulo sen jälkeen 3. puikon alusta 4/8/10 silmukkaa ja sen jälkeen 11 silmukkaa kuvion A mukaan. Neulo loput 4/8/10 silmukkaa sileää. Kuviota A neulotaan 3. ja 4. puikolla vielä seuraavan 9. krs. ajan. Muutoin neulotaan sileää neuletta.
Jatka sileää neuletta kunnes varren pituus on yhteensä 12/14/16 cm.
Kantapää: (vahvennettu neule)
Neulo 1. puikon silmukat 4. puikolle, nyt 4. puikolla on 20/28/32 silmukkaa. Jätä muut silmukat odottamaan. Käännä työ, nosta 1. silmukka neulomatta ja neulo muut nurin. Käännä työ, *nosta 1. silmukka neulomatta, neulo 1 silmukka oikein*, toista * -* vielä 9/13/15 kertaa. Toista näitä kahta kerrosta yhteensä 12/14/16 kertaa (=24 krs./ 28 krs./ 32 krs.).
Kantapohjan kavennukset:
Neulo viimeiseksi vielä nurjan puolen kerros. Jatka vahvennettua neuletta. Neulo työn oikeasta reunasta kunnes toisessa reunassa on jäljellä 6/8/9 silmukkaa ja tee ylivetokavennus. Käännä työ. Nosta 1. silmukka neulomatta, neulo (nurjalla nurjaa), kunnes jäljellä on 6/8/9 silmukkaa, neulo 2 seuraavaa silmukkaa (nurin) yhteen. Jatka edelleen samalla tavalla siten, että sivusilmukat vähenevät ja keskimmäiset silmukat 10/14/16 silmukkaa pysyvät samana. Kun sivusilmukat loppuvat, jaa jäljelle jääneet silmukat kahdelle puikolla (5,5 s./7,7 s./8,8 s.).
Poimi kantalapun vasemmasta reunasta 13/15/17 silmukkaa vapaalle puikolle ja neulo ne oikein puikolle 1. Neulo 2. ja 3. puikon silmukat oikein. Poimi kantalapun oikeasta reunasta 13/15/17 silmukkaa ja neulo poimitut silmukat oikein puikolle 4.
Kiilakavennukset:
Jatka näillä kaikilla 56/74/82 silmukalla sileää neuletta ja tee kiilakavennukset seuraavasti: neulo 1. puikon lopussa 2 silmukkaa oikein yhteen ja tee 4. puikon alussa ylivetokavennus. Tee kavennukset joka toinen kerros kunnes jokaisella puikolla on 10/14/16 silmukkaa.
Jatka sileää neuletta vielä 2 cm.
Jalkapöydän kuvio:
Neulo kierroksen alusta 1. puikon silmukat sileää neuletta. Neulo 2. puikon alusta 4/8/10 silmukkaa ja sen jälkeen 11 silmukkaa kuvion B mukaan. Neulo sen jälkeen sileää kierros loppuun. Kuviota A neulotaan 2. ja 3. puikolla vielä seuraavan 9. krs. ajan. Muutoin neulotaan sileää neuletta.
Neulo sileää kunnes pikkuvarvas peittyy tai pohjan pituus on 15/20/25 cm.
Kärkikavennukset:
Vaihda työhön turkoosi lanka. Aloita sitten kärkikavennukset: neulo 1. ja 3. puikon lopussa kaksi oikein yhteen ja tee 2. ja 4. puikon alussa ylivetokavennukset joka toinen kierros, kunnes jokaisella puikolla on 5/7/8 silmukkaa. Tee sen jälkeen kavennukset jokaisella kerroksella, kunnes työssä on yhteensä 8 silmukkaa. Katkaiset lanka ja vedä se silmukoiden läpi.
Viimeistely:
Päättele langat hyvin ja voit painaa/silittää silitysraudalla valmiit sukat kostean kankaan läpi, jolloin kirjoneulekohdat asettuvat paremmin.
Nauti sukista kylminä talvi-iltoina kuuman teekupin äärellä tai takkatulen loimussa. Sopii myös saappaisiin tai viluiselle nukkujalle 😊
Lauantaina 3.9. Ylivieskan Liikuntakeskuksella klo 10-14
Tilaisuudessa luennoi lääkäri ja tietokirjailija Olli Sovijärvi. Aiheena liikunta, ravinto ja uni.
Lapsille oma liikuttaja – Pomppulinna ja kepparirata
Kerää leimapassiin leimoja eri toimintapisteistä. Toimintapisteet ovat maksuttomia, ellei toimintapisteen tiedoissa erikseen mainita hintaa.
Tervetuloa mukaan!
TIEDOTE 29.8.2022
Ylivieskan rakennusvalvonta aloittaa syyskuussa 2022 rakennusrekisterien päivitys- projektiin liittyvät rakennuskartoitukset.
Kartoituskäynnit suoritetaan kaupunginosa kerrallaan, kiinteistönomistajille käynneistä erikseen ilmoittamatta.
Rakennusrekisteristä puuttuvat rakennukset mitataan ja lisätään kuntarekisteriin. Lupamenettelyä edellyttäville rakennuksille vaaditaan hakemaan rakennuslupa.
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Lisätietoja asiassa antaa:
Jarkko Ruuskanen
Projektivastaava
044–4294390
www.ylivieska.fi/asuminen-ja-ymparisto/kadut-ja-liikenne/yksityistiet
Materiaalia tulee myöhemmin näkyville edellä mainittuun osoitteeseen.
Lisätietoa antaa hanketyöntekijä, puh. 044-4294577
Tervetuloa!
YMPÄRISTÖPALVELUT, TIEDOTE 19.7.2022
Lampinnevan alueen ennallistamistyöt ovat käynnistyneet maanantaina 18.7.2022 sarkaojien
täytöllä ja kaivinkone työskentelee alueella viikolla 29. Ojien täytön ansiosta vesi pääsee
levittäytymään ennallistettavalle suoalueelle paremmin ja toimenpiteet hidastavat veden
virtausta alueen läpi. Alueen ennallistamistöitä oli seuraamassa maanantaina Ylivieskan
kaupungilta hankevastaava Maija Schuss.
Lampinnevan alue sijaitsee Ylivieskan kaakkoisosassa Lapinjärven pohjoisrannalla. Ennallistettava
alueen kokonaispinta-ala on hieman alle 10 ha. Lampinnevan ennallistettava suoalue on aikanaan
ojitettu, ja se pyritään palauttamaan takaisin avonaiseksi ja luonnontilaisen kaltaiseksi suoksi.
Ennallistamistöissä kaivinkoneen avulla on tarkoitus täyttää ennallistettavan alueen sarkaojat, kaivaa
suon pohjoisrajalle ojat suojelemaan naapurikiinteistön ojitettua metsäaluetta sekä muodostaa alueelle
laskeutusallas, johon johdetaan alueen lounaisrajalta Lampinjärveen laskevan valtaojan vedet.
Kaivinkoneen avulla on myös tarkoitus maisemoida alueen rajalla olevan hiihtoladun ympäristössä
olevat kivenlohkareet luonnollisemman näköiseksi.
Konetöillä pyritään palauttamaan suon vesitalous lähemmäksi sen luonnollista, ojitusta edeltävää tilaa,
lisätä alueen luonnon monimuotoisuutta ja edistää alueen virkistysarvoja. Lampinnevan palauttaminen
suoksi palvelee myös vesiensuojelun tavoitteita. Kun Lampinnevan suoalue ennallistetaan ja sen
kautta johdetaan alueen ojitusvesiä, veden kulku hidastuu, tulvahuiput madaltuvat ja suoalue sitoo
vedestä kiintoainesta sekä ravinteita.
Lampinnevan alueen ennallistamissuunnitelmasta ja toteutuksesta vastaavat Ylivieskan kaupunki ja
Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala ry. Hankkeelle on myönnetty 15 200 euroa Helmi
elinympäristöohjelman rahoitusta, joka vastaa 80 % hankkeesta aiheutuneita kustannuksista. Helmiohjelma on merkittävä panostus Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Soiden
ennallistaminen on yksi Helmi-ohjelman elinympäristöteemoista, ja Lampinnevan ennallistaminen
edistää tällaisen suoelinympäristön tilaa. Vaikka hankealue on pinta-alallisesti pieni, voidaan siitä
huolimatta arvioida, että suon ennallistaminen lisää alueen luonnon monimuotoisuutta sekä varsinaisen
hankealueen luontoarvoja. Avustettavan hankkeen toteutusaika on 30.11.2021 – 31.10.2023.
Lisätietoja asiassa antaa:
Maija Schuss
ympäristöasiantuntija
Puh. 044 4294 470, maija.schuss@ylivieska.fi
Markus Niskanen
Metsäasiantuntija, Mhy Pyhä-kala
Puh. 040 5362 203, markus.niskanen@mhy.fi
Kalajoen keskiosalla joen vedenpintaa on nostettu ja jokivarret pengerretty vesivoimarakentamisen ja
tulvansuojelun takia. Joki on keskiosiltaan vesienhoidon termeillä kuvattuna voimakkaasti muutettu ja
”keinotekoinen”. Peltoalueiden kuivatusvedet eivät pääse valumaan pengerrysten takia suoraan
Kalajokeen, vaan vedet joudutaan pääosin pumppaamaan jokeen. Jokivarressa onkin yhteensä 29
pengerryspumppaamoa 35 kilometrin matkalla, sijoittuen Kalajoen molemmin puolin. Pumppaamoiden
kautta kulkeutuu merkittävä osa peltojen ravinnekuormituksesta. Vuosien ajan on pohdittu, voisiko
kuivatusvedet kerääviä pumppaamoja hyödyntää vesistökuormituksen pienentämisessä. OulujoenIijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa vuosille 2016–2021 on todettu, että vesistöalueella
tulisi pilotoida pellolta tulevien valumavesien kemiallista puhdistusta ja neutralointia niissä kohteissa,
jossa kuivatusvesiä joudutaan tulvapengerrysten takia pumppaamaan. Ylivieskan ja Nivalan
kaupunkien alueille sijoittuva hanke Kalajokivarren pengerryspumppaamoiden sovellettavuus
vesiensuojeluun on nyt käynnistynyt. Hanke etsii keinoja vesistökuormituksen vähentämiseksi
pumppaamojen avulla.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen sekä Nivalan ja Ylivieskan aiemmin teetättämän ja Maveplan
Oy:n laatiman selvityksen perusteella pengerryspumppaamoja voitaisiin hyödyntää kuivatusvesien
käsittelyssä ja näin Kalajokeen ja Perämereen kulkeutuvan ravinnekuormituksen pienentämisessä.
Hankkeessa testattavien toimenpiteiden myötä etsitään käyttökelpoisia tekniikoita kuivatusvesien
ravinnekuorman ja mahdollisen happamuusongelman pienentämiseksi. Hankkeessa kehitettävät
veden tilaa parantavat ratkaisut olisivat hyödynnettävissä myös muiden tulvasuojeltujen jokivarsien
alueella.
Hanketta vetää Ylivieskan kaupungin ympäristöpalvelut. Hankkeelle on muodostettu ohjausryhmä
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Nivalan kaupungin, MTK:n, viljelijöiden ja Oulun yliopiston
edustajista. Hanke kestää 31.10.2024 saakka. Hankkeeseen kuuluva veden tilan seuranta ja
vesinäytteenotto suoritetaan ensimmäistä kertaa kesällä 2022 ja sitä jatketaan koko hankkeen ajan.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle vesien- ja ympäristönhoidon edistämisen ja
vesiensuojelun tehostamisohjelman mukaisesti 160 770 € valtionavustuksen. Tämän lisäksi hanketta
rahoittavat Ylivieskan ja Nivalan kaupungit.
Lisätietoja asiassa antaa:
Maija Schuss
ympäristöasiantuntija
Puh. 044 4294 470, maija.schuss@ylivieska.fi
Tapio Koistinaho
ympäristöpäällikkö
Puh. 044 4294 227, tapio.koistinaho@ylivieska.fi
Mervi Vähäsöyrinki
vs. maaseutujohtaja
Puh. 040 3447 257, mervi.vahasoyrinki@nivala.fi
KUNTATIEDOTE 30.6.2022
Jokilaaksojen jätelautakunnan toimialueen uudet jätehuoltomääräykset astuvat voimaan 1.7.2022 korvaten voimassa olleet jätehuoltomääräykset. Jätehuoltomääräyksien suurimmat muutokset koskevat bio- ja pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteita, kompostointia ja keräykseen soveltuvia jäteastioita.
Biojätteen erilliskeräysvelvoite laajenee
Uuden jätelain ja jätehuoltomääräysten mukaisesti kaikkien vähintään viiden huoneiston taloyhtiöiden on aloitettava biojätteen erilliskeräys tai kompostointi lämpökompostorilla 1.7.2022 alkaen.
1.7.2024 biojätteen erilliskeräysvelvoite laajenee koskemaan kaikkia kiinteistöjä, myös omakotitaloja, yli 10 000 asukkaan taajamissa. Vestian toimialueella tämä tarkoittaa Ylivieskan keskustaajamaa. Vaihtoehtona biojätteen erilliskeräykselle on kompostointi lämpökompostorilla.
Muilta kiinteistöiltä biojäte on jatkossa erilliskerättävä, mikäli sitä kertyy yli 10 kg viikossa ja yleisötilaisuuksista, mikäli sitä kertyy yli 10 kg. Aiemmin määrä on molemmissa ollut 50 kg.
Biojätteen lajitteluun on lisäksi annettu tarkennuksia. Biojätteeseen ei saa lajitella enää puutarha- ja puistojätettä, ja biojäte on pakattava biohajoavaan pussiin ennen sen sijoittamista biojäteastiaan. Muovipussien ja biohajoavien muovipussien käyttö on kielletty.
Kompostoinnista ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle
Jätteen haltijan on tehtävä jatkossa aina ilmoitus biojätteen kompostoinnista jätehuoltoviranomaiselle vähintään kahden kuukauden sisällä kompostoinnin aloittamisesta. Ilmoitus kompostoinnista vaaditaan, vaikka biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koskisi kiinteistöä.
Kaikista kiinteistöistä, joilla kompostointi on aloitettu ennen 1.1.2023, on tehtävä kompostointi-ilmoitus Jokilaaksojen jätelautakunnalle viimeistään 31.12.2022.
Pakkausjätteet erilliskerättävä aiempaa tiukemmin
Kartonki-, lasi- ja muovipakkausten sekä pienmetallin erilliskeräysvelvoite laajenee 1.7.2023, jolloin kaikkien vähintään viiden huoneiston taloyhtiöiden on aloitettava kyseisten jätelajien erilliskeräys.
Lisäksi muovi-, paperi- ja kartonkijätettä on erilliskerättävä myös muilta kiinteistöiltä ja yleisötilaisuuksista, jos niitä kertyy yli 5 kg viikossa. Myös lasipakkauksia ja pienmetallia on erilliskerättävä, jos niitä kertyy yli 2 kg viikossa. Määrät ovat pienentyneet huomattavasti aiemmista jätehuoltomääräyksistä.
Muutoksia jäteastioihin, tyhjennysväleihin ja astiamerkintöihin
Uusissa jätehuoltomääräyksissä on määrätty myös jätteiden keräykseen soveltuvista jäteastioista ja niiden tyhjennysväleistä. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa ei saa 1.7.2022 jälkeen enää käyttää jätesäkeille tarkoitettuja jätesäkkitelineitä, pikakontteja tai pyörättömiä jäteastioita.
Jäteastioiden pisimmät sallitut tyhjennysvälit eri jätelajeittain ovat pysyneet ennallaan lukuun ottamatta biojätettä, jonka pisin sallittu tyhjennysväli on jatkossa touko-syyskuussa kaksi viikkoa ja loka-huhtikuussa neljä viikkoa. Kaikki jäteastiat on kuitenkin tyhjennettävä siten, ettei astiasta aiheudu hajuhaittaa tai muita haittoja esimerkiksi jätteenkuljetukselle.
Kiinteistön haltijan vastuulla on lisäksi merkitä jäteastiaan selkeästi siihen kerätyn jätelajin ja keräyksestä vastaavan (Vestia Oy) yhteystiedot ja huolehtia lajitteluohjeiden nähtävillä olosta astiassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Asianmukaiset astian merkintätarrat saa pyydettäessä Vestia Oy:ltä. Jäteastiaan, joka ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, on lisäksi merkittävä jäteastiaa käyttävän kiinteistön osoite. Kun kiinteistön haltija vaihtuu, kiinteistön haltijan on ilmoitettava muuttuneet yhteystiedot Vestia Oy:lle ennen kuin luovuttaa kiinteistön uudelle haltijalle.
Lisätietoja:
Jätehuoltomääräykset: https://poytakirjat.ylivieska.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=announcement&id=202221509
Marjo Kivimäki, palvelupäällikkö, 044 710 8724 / marjo.kivimaki@vestia.fi (lomalla 18.7. alkaen)