Sarjakuva-Kalevalat ja lasten Kalevalat

Kristian Huitula: Sarjakuva-Kalevala nykysuomeksi (2021)

• Fantacore, 2021. 146 s.
• Kuvitus ja Kalevalan tekstin sovitus nykysuomeksi Kristian Huitula

Kristian Huitulan Sarjakuva-Kalevala sisältää Suomen kansalliseepoksen koko tarinan. Nykysuomen sovitus tekee Kalevalan kertomuksesta viihdyttävällä tavalla ymmärrettävän säilyttäen silti juonen eheänä ja alkuperäisenä.

Kalevalaseura-säätiön palkitsema Sarjakuva-Kalevala on julkaistu myös alkuperäisellä, Elias Lönnrotin runomuotoisella tekstillä.

• Otava, 2019. 160 s.
• ISBN 978-951-1-33569-6

Toni Jerrmanin esittely teoksesta Tähtivaeltaja-blogissa (julkaistu Tähtivaeltajan numerossa 2/19)

• Like, 2020. 138 s.
• ISBN 978-951-1-34722-4

Don Rosa: Sammon salaisuus (2017)

• Sanoma, 2017. 200 s.
• Toimittaneet Kirsi Ahonen, Aki Hyyppä, Mika Äärilä ja Lilli Lehtonen ; tekstiosuuksien suomennos: Markku Saarinen ; suomennokset ja asiatarkastus: Jukka Lindfors ; Kalevala-runomitan tarkistus: Heikki Laitinen.
• Juhlapainos, joka uudistettu ja täydennetty yhdessä Don Rosan kanssa.
• Teoksessa myös Rosan muisteluita sekä luonnos- ja kuvitusmateriaalia.

Gene, Kullervo (2009)

• Kuvittanut Gene Kurkijärvi
• Like, 2009. 96 s.
• ISBN 978-952-01-0304-0

Gene Kurkijärven esittely Risingshadown-sivuilla
Teoksen arvostelu Turun Sanomien sivulla (kirj. Katariina Norontaus)

P. A. Manninen: Ellen Helldor (2009)

• Zum Teufel 2009. 94 s.; ISBN 978-952-5754-14-8
• Sivut 72–81: Kalevalan korkeajännitys: Sammon ryöstö (ilmestynyt alkuaan 2001 Marko Latva-Nikkolan Perikato-pienlehdessä)
• Sivut 82–87: Musta joki (Lieto Lemminkäisen tarina; ilmestynyt alkuaan Sarjarin Kalevala-numerossa 12/1985 sekä kokooma-albumissa Kootut Harhat 1987)
• Sivut 88–92: Kommenttiraita (tekijän kommentit tarinoihin)
• Sivut 92–93 Bonuskuvituskuvat tehty alunperin Aulis Rintalan kirjaan Kalevala Nykysuomeksi (2006)

Tekijä kertoo Kalevalan Korkeajännitys -sarjakuvan taustasta näin:

Perusideana oli katsoa, kuinka hyvin tai huonosti Kalevalan teksti taipuu perinteiseen Korkeajännitysmuottiin. Olin erittäin hämmästynyt, kun huomasin tämän aika kaukana toisistaan olleiden kerrontamuotojen yhdistelmän toimivan ilman ihmeempää sovittelua.

Piirrokset noudattelevat korkkarityyliä selkeydessään ja realistisuudessaan. ”Kansikuva” on piirretty ja maalattu aidosta Avaruuden Korkeajännityksestä otetun valokopion päälle, mutta alkuperäisestä kuvasta ei jäänyt jäljelle mitään. (Lyhennetty sivun 92 kommenttitekstistä.)

• Tampere, 1998. 68 s.
• ISBN 952-91-0318-2

Kristian Huitulan tulkinta Kalevalasta on saanut ylistävät lausunnot ja 31.11.2003 hän sai Kalevalaseuran Nuori taiteilija -palkinnon.

Teos on käännetty myös venäjäksi ja englanniksi.

• Tampere, 2000. 78 s.
• ISBN 952-91-2642-5

Teoksessa yhdistyvät moderni mustavalkokuvitus ja kalevalaiset säkeet.

Kristian Huitulan kotisivuilla voi tutustua taiteilijaan ja hänen töihinsä sekä Kalevala-aiheisiin postikortteihin.

Kalevala-Ankka (1999)

• Helsinki, 1999. 29 s.
• Kalevalan 150-vuotisjuhlajulkaisu: Aku Ankka 8B/1999

Kalevala ja Pohjola: pienois-Kalevala lapsille (2020)

Säkeitä Elias Lönnrotin Kalevalasta valinnut Armas Mishin

• Juminkeko, 2020. 79 s. ISBN 978-952-7277-09-6
• Sisältää CD-levyn, jossa osa teokseen valituista runoista
• Kuvat: Vladimir Lukkonen

Kalevala: eine Sage aus dem Norden (2014)

• Galiani Berlin, 2014. 193 s. ISBN 978-3-86971-099-0
• Kääntänyt Tilman Spreckelsen
• Kuvittanut Kat Menschik
• Nacherzählt von Tilman Spreckelsen ; mit Illustrationen von Kat Menschik

Kalevala i Poh’ëla = Kalevala ja Pohjola (2011)

Kalevala i Poh’ëla: stroki iz ”Kalevaly” Èliasa Lënnrota

• Petrozavodsk, 2011. 94 s. + CD-levy, jossa osa teokseen valituista runoista
• ISBN 978-5-904987-09-1
• otobral dlja detej Armas Mišin
• perevod: Èjno Kiuru i Armasa Mišina
• hudožnik Anastasija Trifanova

Kalevala ja Pohjola: säkeitä lapsille Elias Lönnrotin Kalevalasta

• Valinnut Armas Mishin
• Taiteilija Anastasija Trifanova

Teokseen on valittu noin 1650 säettä, jotka kuvaavat runoelman juonta. Säkeiden venäjännös Eino Kiuru ja Armas Mishin. Sivuilla 6–7 on Armas Mishinin esipuhe ”Nuorelle lukijalle”, joka johdattelee Kalevalan syntyyn ja sen henkilöihin. Venäjän- ja suomenkielinen teksti kulkevat rinnakkain. Teoksessa on Anastasija Trifanovan runsas, värikäs kuvitus.

Suomen lasten Kalevala (2002)

• Otava, 2002. 183 s. ISBN 951-1-17468-1
• Kertonut Kirsti Mäkinen
• Kuvittanut Pirkko-Liisa Surojegin
• Suorasanainen versio Kalevalasta, sisältää myös näytteitä alkuperäiseepoksen runokielestä
• Teoksen lopussa lyhyt esittely Kalevalan henkilöistä ja sanojen selityksiä

Sampo en España : relatos de Kalevala = Sampo Espanjassa : Kalevalan tarinoita (2010)

• Granada: Universidad de Granada 2010. 178 s.
• ISBN 978-84-338-5133-8
• Tekstit: Manuel Vélez Cea, Annika Waenerberg ; piirtäjät: Rebeca Arboleda Estudillo [ja muita].
• Libro de cómic = Sarjakuvakirja

An illustrated Kalevala : myths and legends from Finland (2020)

• Edinburgh: Floris Books [2020]. 158 s. ISBN 978-1-78250-643-0
• Kertonut Kirsti Mäkinen
• Kuvittanut Pirkko-Liisa Surojegin
• Kääntänyt Kaarina Brooks
• Retold by Kirsti Mäkinen ; illustrated by Pirkko-Liisa Surojegin ; based on a translation by Kaarina Brooks

Mauri & Tarja Kunnas: Koirien Kalevala (1992)

• Otava, 1992. 61 s.; ISBN 951-1-12244-4

Koirien Kalevala käännöksinä:

• Koirien Kalevala vienankarjalakši. Karjalan sivistysseura, 2010. vienankarjalakši kiäntän Nadja Lutohina. ISBN 978-951-97551-3-7
• El Kalevala canino. A Fin de Cuentos, 2020. Traducción Luisa Gutiérrez. ISBN 978-84-12-09142-7
• The canine Kalevala. Otava. 1992. Translated and adapted by Tim Steffa. ISBN 951-1-12442-0

Koirien Kalevalasta kerrotaan teoksen takakannessa seuraavaa: ”Kauan aikaa sitten, silloin kun maailma oli vielä nuori, kaukana Kalevalan mailla asui villi ja vapaa koirien heimo. Sen naapurina pimeässä Pohjolassa asui hurja ja häijy susienkansa. Niiden välissä eleli pieni, mutta sitkeä kissojen heimo. Koirat ja sudet kilpailivat metsien kuninkuudesta ja usein niiden välille syntyi kiivaita kahinoita.”

Ainon ja Väinämöisen tarina on käännetty hiukan päälaelleen: ”Eräänä kauniina alkukesän aamuna vanha Väinämöinen samoili metsässä. Yhtäkkiä hän törmäsi Aino-neitoon, joka oli lähtenyt koivikkoon vihtaa tekemään. Aino tunsi heti vanhan tietäjän. – Oi, kuinka komea sinä olet! hän sanoi. – Minä olen Aino, sinun tuleva vaimosi. Väinämöinen säikähti pahanpäiväisesti. Hän ei ollut kuullut tällaisesta suunnitelmasta mitään. Pajupensaat ryskyivät, kun vanha partasuu pinkaisi pakosalle. Parin viikon kuluttua, eräänä kuumana päivänä, Väinämöinen päätti lähteä järvelle uimaan. Hän pulikoi kaikessa rauhassa matalassa rantavedessä, kun Aino ilmestyi taas vaatimaan hänen puolisokseen. Väinämöinen hädintuskin pelastui sukeltamalla ja uimalla läheiseen saareen, missä hän piileskeli useita päiviä. Onneksi Aino oli huono soutaja.”

The canine Kalevala

From the back cover: Long, long ago, when the world was still young, there dwelt in the far-off land of Kalevala a tribe of wild and woolly dogs. Their neighbour in the gloomy North was a pack of mean and wicked wolves. Between them lived a small but tough clan of cats. The dogs and wolves vied for sovereignty of the forests, and this often gave rise to some pretty fierce squabbles.

Louhi. Witch of North Farm. A story from Finland’s epic poem the Kalevala (1987)

• Julia MacRae Books, 1987 (1986). 32 s. ISBN 0-86203-285-7
• retold by Toni de Gerez ; pictures by Barbara Cooney.

Louhi, Witch of North Farm, a tale taken from the Kalevala, tells of the struggle of light and dark, the need for order in the primeval world, what happens when it is disturbed, and how Vainemoinen the Knower and Seppo the Smith carry out their cosmic task of returning the sun and moon to their planetary duties. (Osa takakannen esittelystä.)

Eli Margareta Wärnhjelm: Kalevala: berättad för barn (1985)

• [Esbo]: Ab Svenska Läromedel, 1985. 88 s. ISBN 951-553-431-3
• bildredaktör: Henrica Hoyer
• Utdragen ur Kalevala baserar sig på Karl Collans översättningen av Kalevalasångerna.
• Omslagen: bilden som visar Ilmarinen i färd med att plöja ormåkern är en målning av Joseph Alanen.

Lapset kuvittavat Kalevalaa : Deti risujut Kalevala (1979)

• Petroskoi: Karjala-kustantamo, 1979. 119 s.
• runot L. Belskin venäjäntämiä
• Kuvituksena Petroskoin taidekoulun lasten tekemiä piirustuksia Kalevalasta.

• Väinämöisen seikkailuja
• WSOY, 1978. 159 s.
• ISBN 951-0-08769-6

• Pohjan neidin kosijat
• WSOY, 1979. 157 s.
• ISBN 951-0-09011-5

• Lemminkäisen seikkailuja
• WSOY, 1979. 158 s.
• ISBN 951-0-09012-3

• Lemminkäinen ja Pohjolan väki
• WSOY, 1980. 174 s.
• ISBN 951-09640-7

• Kullervon tarina
• WSOY, 1980. 104 s.
• ISBN 951-0-09815-9

• Sammon ryöstö
• WSOY, 1980. 208 s.
• ISBN 951-0-10293-8

Lasten kultainen Kalevala 1–5 (1958–66)

1. Väinämöisen seikkailuja
   Kuvittanut Heljä Lahtinen
   WSOY, 1958. 85 s.
2. Pohjan neidin kosijat
   Kuvittanut Maija Karma
   WSOY, 1960. 79 s.
3. Lemminkäisen seikkailuja
   Kuvittanut Helga Sjöstedt
   WSOY, 1960. 70 s.
4. Lemminkäinen ja Pohjolan väki
   Kuvittanut Tapio Tapiovaara
   WSOY, 1961. 79 S.
5. Kullervon tarina
   Kuvittanut Risto Mäkinen
   WSOY, 1966. 59 s.

Kalevalan tarinat (1966)

• Suorasanaisesti kertonut Martti Haavio
• Kuvittanut Alexander Lindeberg
• WSOY, 1966. 84 s.

Väinämöisen lähtö on kuvattu seuraavasti:
”Kuluvat ajat, päivät menevät ja tulevat. Taas tarvitaan minua: Sammon noutajaksi, auringon ja kuun vapauttajaksi, ilon tuojaksi maailmaan.” Niin hän lauloi ja lasketti vaskisella veneellään ylhäisiin maihin, alhaisiin taivaisiin. Sinne jäi Väinämöinen. Mutta sorean kantelensa hän jätti Suomelle: ikuisen ilon, suuret laulut.” (Kalevalan tarinat, s. 87.)

Elmgren-Heinonen, Tuomi: Lasten Satu-Kalevala (1946)

• Kuvittanut Kirsti Gallen-Kallela
• WSOY, 1946. 85 s.

Seppo Ilmarisen on kynnettävä kyinen pelto saadakseen Pohjan akan tytär morsiamekseen: ”Ei auta muu kuin ottaa rautaiset kintaat ja pukeutua rautaisiin varustuksiin, arveli hän. Näin sanottuaan hän takoi itselleen rautaiset säärystimet jalkoihin ja rautaisan sotisovan, jonka hän puki ylleen. Sitten hän otti väkevimmän hevosensa, valjasti sen auran eteen, tarttui kurkeen ja alkoi kyntää. Käärmeet kiemurtelivat häntä kohden, mutta tuntiessaan kylmän teräspanssarin ne kilpistyivät maahan voimatta vahingoittaa Ilmarista.” (s. 48.)
Pohjan akalle yksi työ ei kuitenkaan riitä…

Lasten Kansanrunokirja: Kalevalaa, Kanteletarta, sananlaskuja, arvoituksia (1942)

• Kouluja varten toimittanut Eero Salola. Somistanut G. Paaer.
• Valistus, 1942. 334 s.

Alla kaksi esimerkkiä kuvituksesta:

• 19. runosta: Ilmarisen ansiotyöt (s. 115)
• 43. runosta: Sota Sammosta (s. 190)