Ennakkoluuloton, sisukas, yhdistävä
On sanottu, että Ylivieskassa kasvavat lapset, vilja ja liikenne. Samaa kasvun ihmeiden listaa voi jatkaa esimerkiksi väkimäärällä, palveluilla, työpaikoilla ja yrityksillä.
Ylivieska antaa kasvulle hyvät eväät. Se on vireä ja energinen mutta samalla turvallinen ”pienisuuri” kaupunki alueensa ympäryskuntien keskuksena sekä maanteiden ja rautateiden solmukohtana.
Kasvun kaupungista on poimittavissa myös monia muita hyvän elämän pieniä ja suuria ihmeitä. Näitä ovat muun muassa puhdas ilma, luonto ja juomavesi, edulliset asumiskustannukset, kaunis jokivarsi, hunaja, maailman pohjoisin tiilitehdas, Ryskypäivät, 20 000 vierasta houkutteleva Kauppojen yö, pesäpallo, ravi- ja yleisurheilu, suuri määrä yhdistyksiä sekä avara kaupunkimiljöö ja tila hengittää.
Historia
Ylivieska on kasvanut vireäksi yli 15 000 asukkaan kaupungiksi muutamasta Kalajoen varrelle 1500-luvun alussa rakennetusta talosta. Keskiajalla Ylivieska kuului Salon (Saloisten) pitäjään ja vuodesta 1540 lähtien Kalajoen kirkkopitäjään. Ylivieskan kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1643 ja itsenäinen kunnallishallinto käynnistyi vuoden 1867 alusta. Rautatien rakentaminen vuonna 1886 ja Ylivieskan muuttuminen ensin kauppalaksi vuonna 1965 ja kaupungiksi jo vuonna 1971 ovat vauhdittaneet Ylivieskan kehitystä.
Tänä päivänä Ylivieska on 100 000 asukkaan markkina-alueen keskus, jonka sijainti valtakunnan pääradan varressa ja valtatie nro 27:n ja kantatie nro 86:n risteyksessä takaa nopeat yhteydet kaikkialle. Yhteyksiä täydentävät Oulunsalon ja Kruunupyyn lentokentät, jotka ovat runsaan tunnin ajomatkan etäisyydellä Ylivieskasta. Rahjan tavaraliikennesatamaan Kalajoelle matkaa kertyy noin 40 km.
Ylivieska muodostaa yhdessä Alavieskan, Merijärven ja Sievin kuntien sekä Kalajoen ja Oulaisten kaupunkien kanssa Ylivieskan seutukunnan.
Ainoa nousija
Ylivieska on myös yksi Suomen 56 seutukaupungista. Seutukaupunkien vetovoimatutkimuksen (Innolink 2019) mukaan sujuvan elämän imago toteutuu juuri seutukaupungeissa: turvallisuus, asuinympäristö ja liikenteellinen saavutettavuus nousevat seutukaupunkien vahvuuksiksi yleisesti – myös Ylivieskassa. Seutukaupungin vetovoimatekijöitä ovat niin ikään ilmapiiri ja fiilis sekä kaupungin persoonallisuus ja erottautuvuus – erityisesti muuttoa mietittäessä.
Seutukaupunkiverkosto
Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat oman seutunsa ja talousalueensa keskuksia tai keskuspareja, mutta eivät maakuntiensa keskuksia.
Ylivieskan kaupunki on mukana seutukaupunkiverkoston toiminnassa. Seutukaupunkiverkosto on 56 kaupungin vapaaehtoisuuden pohjalta muodostunut yhteistyöverkosto.
Seutukaupungeissa asuu liki miljoona asukasta ja niissä on yli 60 000 yritysten toimipaikkaa. Ne ovat sujuvan elämän keskuksia, joissa työn ja perheen sekä monipuolisen ja laadukkaan vapaa-ajan yhdistäminen on helppoa ja mutkatonta.
Kuntaliitto koordinoi ja muodostaa alustan verkostolle sekä tarjoaa sen toiminnalle asiantuntijatukea.
Monipuolinen elinkeinoelämä
Ylivieska tunnetaan kaupan keskuksena. Monipuolinen päivittäistavaraliikkeiden ja erikoisliikkeiden tarjonta palvelee laajasti aluetta. Erityisen tunnettu Ylivieska on vetovoimaisena autokaupan keskuksena.
Ylivieskan suurin työllistävä ala on palvelusektori, mutta myös teollisuudella on vahvat perinteet.
Vahvoja teollisuuden aloja ovat metalliteollisuus, elektroniikan mekaniikka ja mekaaninen puuteollisuus. Tiiliteollisuudella on Ylivieskassa pitkät perinteet. Ylivieskassa sijaitsee maailman pohjoisin tiilitehdas, Ylivieskan Tiili Oy, joka kuuluu Tiileri-konserniin.
