4H-toiminta
4H-toiminta käynnistyi 1900-luvun alussa Yhdysvalloissa vastauksena nuorten työttömyyteen, pahoinvointiin ja näihin kytkeytyneisiin muuttoaaltoihin maaseudulta kaupunkeihin. Teemat ovat yhä kovin ajankohtaisia.
Toiminnan tavoitteena oli tarjota nuorille käytännön yrittämisen, työnteon ja arkielämän taitoja, joiden avulla he voisivat selvitä yhteiskunnassa ja erityisesti maaseudulla omalla työllään. Toiminta alkoi maatalouskerhojen ympäriltä, mutta laajeni nopeasti monipuoliseksi toiminnaksi. Apilanlehti patentoitiin kerhotyön tunnukseksi vuonna 1924. 4H-toiminnan perusideologiaksi muodostui tekemällä oppiminen.
Suomeen 4H-aate saapui yksittäisten henkilöiden vierailtua järjestön syntysijoilla ja todettua samankaltaisen toiminnan tarpeellisuuden myös meillä. 4H-työn käynnistämisessä auttoivat monet merkittävät järjestöt, kuten Lastensuojeluliitto, maataloudelliset järjestöt sekä Marttaliitto. Ensimmäiset paikalliset 4H-yhdistykset perustettiin 1920-luvun puolivälissä
Ylivieskan 4H-yhdistys
Ylivieskan 4H-yhdistys on perustettu vuonna 1964, joten yhdistys on toiminut 60 vuotta.
Ympäristöarvot ja kestävä kehitys näkyvät vahvasti yhdistyksen toiminnassa edellä todettujen tavoitteiden rinnalla, osana niitä.
Ylivieskan kaupungin ympäristöpalkinto 2024
Ylivieskan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on päättänyt antaa Ylivieskan kaupungin vuoden 2024 ympäristöpalkinnon Ylivieskan 4H-yhdistys ry:lle, arvostaen sen pitkäjänteistä, myös hyvää mieltä ylläpitävää työtä monipuolisten ympäristökasvatuksellisten näkemysten siivittämänä.
Perustelut
Vuonna 1964 perustettu Ylivieskan 4H-yhdistys ry on toiminut ja toimii Suomen 4H-liiton paikallisena osaajana, laajasti ja vastuullisesti. Yhdistyksen toiminta on monipuolista, valmentaen toiminnallaan lapsia ja nuoria parempaan elämään, tasapainossa ympäristön kanssa. Ympäristökasvatus ja kestävä kehitys näkyvätkin lähes läpileikkaavana yhdistyksen toiminnassa, siinä missä 4H-toiminnan alkuperäiset arvot. Toiminnan arvokkuutta lisää sen kohdistuminen lapsiin ja nuoriin, tätä kautta myös perheiden hyvinvointiin.
Mainiona esimerkkinä yhdistyksen toiminnasta on Luovasti Luonnossa eli tuttavallisemmin LuLu-hanke. Sen tavoitteena ovat olleet lasten, nuorten sekä perheiden luontosuhteen vahvistaminen, lähiympäristön ymmärtäminen ja arvostus sekä suku-polvien välisten kohtaamisten mahdollistaminen. Näin luotiin nuorille mielekästä tekemistä heidän omalla kotiseudullaan, lisättiin yhteisöllisyyttä ja tekemisen kulttuuria, aktivoitiin nuoria järjestämään toimintaa ja tapahtumia kotiseudullaan.
Mutta ympäristökasvatus ja -vastuullisuus ovat yhdistyksen toiminnan arkea: Yhdistyksen aktiivit mm. käyvät ala- ja yläkouluilla vierailuilla, kertoen ja keskustellen lajittelusta, ruokahävikistä, kompostoinnista ja yleensäkin kierrätyksestä. Yhdistyksen eräkerhossakin kestäväkehitys on merkittävässä roolissa. Palkinnon saajan taholta kommentoitiinkin, että ympäristöasiat ovat niin keskeinen osa yhdistyksen toimintaa, että on kovin vaikea eritellä niitä kokonaisuudesta.
Ylivieskan kaupunki haluaa Ylivieskan 4H-yhdistys ry:lle myöntämällään ympäristöpalkinnolla arvostaa ja kunnioittaa yhdistyksen pitkäjänteistä työtä, joka on merkittävää paitsi kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun kannalta, myös lapsi- ja nuorisotyönä. Toiminta todellakin kertoo siitä, ettei ympäristöä, ympäristökasvatusta, ole tarvettakaan yrittää eritellä, kun se on saavuttanut asemansa jokapäiväisessä toiminnassa. Tämä käy mainiosta esimerkistä yksilöille, perheille, kuten myös erilaisilla yhteisöille. Ylivieskan 4H-yhdistys ry on palkintonsa ansainnut!
Ylivieskan kaupungin jakaman ympäristöpalkinnon historiaa
Ylivieskan kaupungin Teknisten palveluiden lautakunnan lupajaosto päätti vuoden 2006 keväällä ryhtyä vuosittain jakamaan Ylivieskan kaupungin ympäristöpalkinnon.
Lupajaoston päätöksen mukaan palkinto voidaan antaa yhdelle tai useammalle kohteelle.
Palkinto voidaan jakaa erikseen asuinkiinteistöjen, maatilakeskusten, liike- ja palvelusektorin sekä teollisuuskiinteistöjen ryhmissä. Lupajaosto, nykyisin rakennus- ja ympäristölautakunta, voi kuitenkin jättää palkinnon jakamatta jossakin kohderyhmässä sitä sen enempää perustelematta.
Aikaisemmin jaetut palkinnot
Vuoden 2006 palkinto annettiin Raudaskylän Kristilliselle Opistolle tunnustukseksi rakennusperinteen kunnioittamisesta ja koko opistonmäen miljöön huolellisesta hoidosta.
Vuoden 2007 palkinto luovutettiin Autokorjaamo H. Erkkilälle.
Anne ja Veikko Leppälä palkittiin vuonna 2008 heidän työstään Vähäkankaan kylämiljöössä sijaitsevan ns. Otontalon kunnostamiseksi
Vuoden 2009 palkitut olivat Maler Oy ja R & J Kauppi Oy.
Vuoden 2010 palkinto annettiin Ojantakanen –tilalle (Junno), kunnioituksesta tilan viihtyisyyden ja perinteiden kunnioittamisen ja tilahistorian tallentamisen hyväksi tehdystä työstä.
Vuoden 2011 palkinto myönnettiin kivimies Esa Nygårdille, kivityöläisyyden ”elämäntyöpalkintona”, ekologisesti kestävän materiaalin ja työtavan ylläpitämisestä.
Vuoden 2012 palkinto annettiin Vähä-Pylvään Kylätoimikunnalle erityisesti Vähäkankaan kyläpuiston rakentamisesta sekä sen ja kyläyhteisöllisyyden ylläpitämisestä ja kehittämisestä.
Vuoden 2013 palkinnon sai Ylivieskan Nuorisoseura Savelan nuorisoseurantalon ansiokkaasta kunnostamisesta ja ylläpidosta
Vuoden 2014 palkittu oli Ylivieskan seurakunta
Vuoden 2015 Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy.
Vuoden 2016 palkinnon saivat Mäen talo ja ns. Kivenkulman pihapiiri
Vuoden 2017 Niemelänkylän kyläyhdistys ry
Vuoden 2018 Ängeslevän kylämiljöö
Vuoden 2019 Päivärinnan tila ja Marjamäen kiinteistö.
Vuoden 2020 palkintoa ei jaettu.
Vuoden 2021 palkinnon sai Asemapäällikön talo.
Vuoden 2022 palkittu oli Vestia Oy
Vuoden 2023 palkittu oli Ylivieskan Latu ry.
